Johdanto
Maksukyvyttömyystilanteisiin liittyvät velallisen rikokset ovat tyypillisiä talousrikoksia. Asianajotoimisto Kinanen & Co:n blogin kirjoitussarjassa Konkurssi ja rikos perehdytään rikoslain 39 luvun velallisen rikoksia koskeviin rikostunnusmerkistöihin. Velallisen rikoksia ovat velallisen epärehellisyys ja sen törkeä tekomuoto, velallisen petos ja sen törkeä tekomuoto, velallisen vilpillisyys, velallisrikkomus sekä velkojansuosinta.
Tässä kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa luodaan yleiskatsaus velallisen rikoksia koskevien tunnusmerkistöjen tarkoitukseen, velallisen rikoksista rikosoikeudellisesti vastuullisiin tahoihin sekä tunnusmerkistöihin.
Kirjoitussarjan lähteitä ovat lainsäädäntö esitöineen, oikeuskirjallisuus ja oikeustapaukset sekä Asianajotoimisto Kinanen & Co:n asianajajien ja juristien kokemukset talousrikosasioiden hoitamisesta. Lukijaa muistutamme siitä, että juridisen tiedon oikea soveltaminen kuhunkin yksittäistapaukseen edellyttää juridista osaamista. Talousrikosasioiden hoitamiseen erikoistuneet Asianajotoimisto Kinanen & Co:n asianajajat ja muut juristit neuvovat velallisen rikoksiin liittyvissä tilanteissa. Avustamme velallisen rikoksia koskevissa asioissa tarvittaessa rikoksesta epäiltyä, syytettyä, velkojia tai konkurssipesää. Voit siis kääntyä puoleemme, olipa asemasi asiassa mikä tahansa. Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä toimistomme internetsivuilta löytyvällä yhteydenottolomakkeella tai soita 019 450 370 tai lähetä sähköpostia info@tapiokinanen.com.
Mikä on velallisen rikos?
Velallisen rikoksista säädetään rikoslain 39 luvun 1–6 §:ssä. Yhteistä tunnusmerkistöille on, ne koskevat maksukyvyttömyystilanteita, kuten konkurssia ja ulosottomenettelyä. Kaikilla velallisen rikoksia koskevilla säännöksillä pyritään tavalla tai toisella suojelemaan velkojien etuja ja turvaamaan heidän tasapuolista kohteluaan.
Velallisen rikoksissa vastakkain ovat yleensä velkojien etu ja yksilön tai yrityksen oikeus määrätä itse omista taloudellisista asioistaan. Esimerkiksi se, että yritys epäonnistuu suuressa investoinnissa ja ajautuu konkurssiin, ei ole sellaisenaan rikos, vaikka sen seurauksena yrityksen velkojat jäisivätkin ilman velkojen takaisinmaksua. Kyse on liiketoimintaan kuuluvasta riskistä, joka toteutui. Sen sijaan, jos yrityksen johtohenkilöt juuri ennen yhtiön konkurssia nostavat itselleen perusteettomia palkkioita hävittäen yhtiön loputkin kassavarat, voi teko tulla arvioitavaksi velallisen rikoksena.
Ehkäpä juuri velkojien edun ja itsemääräämisoikeuden konfliktin takia velallisen rikosten yhteydessä ja varsinkin velallisen epärehellisyyden kohdalla ajaudutaan käytännössä usein myös keskustelemaan siitä, olivatko yrityksen päättäjien toimenpiteet heikossa taloustilanteessa riittäviä tai perusteltuja ja jos eivät, niin mitä heidän olisi pitänyt tehdä. Varsinkin pk-yrityksissä yrityksen johtaminen henkilöityy usein varsin pieneen henkilöpiiriin, jonka toiminnan jälkikäteinen arvostelu voi tuntua myös henkilökohtaiselta arvostelulta.
Kuka tai ketkä voivat joutua vastuuseen velallisen rikoksista?
Velallisen asema
Rikoslain 39 luvussa viitataan rikoksentekijänä ”velalliseen”. Velallisen rikosten päätekijänä voi olla siis vain velallinen. Velallisella tarkoitetaan henkilöä tai yhteisöä, kuten osakeyhtiötä, jolla on jokin saaminen suoritettavana eli joka on velkaa. Kyse voi olla esimerkiksi osakeyhtiön liiketoimintaan liittyvistä ostoveloista, jotka siis perustuvat ostajan ja myyjän väliseen sopimukseen. Yhtä hyvin kyse voi olla osakeyhtiölle kertyneistä veroveloista tai työeläkevakuutusmaksuveloista. Kyse voi olla myös muusta velasta. Yleensä velallisaseman tai sen puuttumisen toteaminen ei aiheuta käytännössä suurta päänvaivaa.
Velallisen edustaja tai tosiasiallisen määräysvallan käyttäjä
Velallisaseman tai sen puuttumisen toteamista monimutkaisempaa voi sen sijaan olla määrittää, kuka tai ketkä voivat olla rikosoikeudellisessa vastuussa velallisen rikoksesta. Esimerkiksi osakeyhtiötä, joka sinänsä olisikin laissa tarkoitettu velallinen, ei voida tuomita suorittamaan vankeusrangaistusta velallisen epärehellisyydestä. Velallisen rikoksista on vastuussa aina ihminen, jolla on rikosoikeudellisesti vastuullinen asema velallisessa tai joka muista olosuhteista johtuen vastaa rikoksesta.
Rikoslain 5 luvun 8 §:n mukaan yhteisön, säätiön tai muun oikeushenkilön lakimääräisen toimielimen tai johdon jäsen sekä oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä taikka sen puolesta työ- tai virkasuhteessa tai toimeksiannon perusteella muutoin toimiva henkilö voidaan tuomita oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta rangaistukseen siitä huolimatta, ettei hän täytä rikoksen tunnusmerkistössä tekijälle asetettuja erityisehtoja, jos oikeushenkilö nuo ehdot täyttää.
Sanottu tarkoittaa, että velallisen rikoksista voivat joutua vastuuseen esimerkiksi yhtiön toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet. Hallituksen varajäsenkään ei lähtökohtaisesti käytä päätösvaltaa yhtiössä, mutta oikeuskäytännön perusteella hallituksen varajäsenkään ei ole täysin suojassa, mikäli havaitsee yhtiössä väärinkäytöksiä. Myös tosiasiallisen määräysvallan käyttäjä voi olla rikosoikeudellisessa vastuussa. Yhteisön edustajat ja tosiasiallisen määräysvallan käyttäjä voivat siis joutua vastuuseen velallisen rikoksista, vaikka he eivät itse henkilökohtaisesti olekaan laissa tarkoitettuja ”velallisia”, vaan heidän edustamansa yhteisö on.
Yhteisön lakimääräiset edustajat saadaan oikeudenkäynneissä usein riidattomiksi, koska tiedot ilmenevät yleensä kaupparekisteristä. Joskus tosin kaupparekisteritiedot voivat olla virheelliset, jolloin kysymys oikeasta lakimääräisestä edustajasta voi olla riitainen. Virheellisten tietojen merkitseminen kaupparekisteriin voi sinänsä tulla rikoslain 16 luvun 7 §:n mukaan rangaistavaksi rekisterimerkintärikoksena.
Yhteisön tosiasiallisen määräysvallan käyttäjän yksilöiminen velallisen rikosta koskevassa asiassa on taasen usein monimutkaista. Käytännössä tulee vastaan tilanteita, joissa yhtiön tosiasiallisen määräysvallan käyttäjäksi epäillään esimerkiksi kaupparekisteriin merkityn yhtiön lakimääräisen edustajan puolisoa tai muuta läheistä. Tosiasiallisen määräysvallan käyttäjän yksilöinti on viime kädessä näyttökysymys.
Velallisen rikokset rikoslain mukaan
Säädösviittaukset ovat per 9.3.2025. Muistathan tarkastaa voimassa olevan lain sisällön esimerkiksi Finlexistä.
Velallisen epärehellisyys
Mikä on velallisen epärehellisyys?
Rikoslain 39 luvun 1 §:n mukaan velallinen, joka
- hävittää omaisuuttaan,
- ilman hyväksyttävää syytä lahjoittaa tai muuten luovuttaa omaisuuttaan,
- siirtää omaisuuttaan ulkomaille saattaakseen sen velkojiensa ulottumattomiin taikka
- lisää perusteettomasti velvoitteitaan
ja siten aiheuttaa maksukyvyttömäksi tulemisensa tai oleellisesti pahentaa maksukyvyttömyyttään, on tuomittava velallisen epärehellisyydestä.
Rangaistus velallisen epärehellisyydestä
Rangaistusasteikko velallisen epärehellisyydessä on sakosta enintään kahteen vuoteen vankeutta.
Velallisen epärehellisyyden vanhentuminen
Oikeus syyttää velallisen epärehellisyydestä vanhentuu, jos syytettä ei ole nostettu viidessä vuodessa rikoksen tekopäivästä tai tekoajan päättymisestä.
Törkeä velallisen epärehellisyys
Mikä on törkeä velallisen epärehellisyys?
Rikoslain 39 luvun 1 a §:n mukaan, jos velallisen epärehellisyydessä
- tavoitellaan huomattavaa hyötyä,
- aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa velkojille tai
- rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja velallisen epärehellisyys on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä velallisen epärehellisyydestä.
Perusmuotoinen vai törkeä velallisen epärehellisyys?
Tunnusmerkistössä mainittu ensimmäinen kvalifiointiperuste on huomattavan hyödyn tavoittelu. Karkeasti voidaan todeta, että velallisen epärehellisyyden törkeään tekomuotoon siirrytään, kun tavoitellun hyödyn määrä on vähintään 17.000 euron luokkaa. Muihin kvalifiointiperusteisiin perehdytään tarkemmin Konkurssi ja rikos -kirjoitussarjan myöhemmissä osissa. Lisäksi edellytetään aina, että rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Rangaistus törkeästä velallisen epärehellisyydestä
Rangaistusasteikko törkeässä velallisen epärehellisyydessä on vankeutta neljästä kuukaudesta enintään neljään vuoteen.
Törkeän velallisen epärehellisyyden vanhentuminen
Oikeus syyttää törkeästä velallisen epärehellisyydestä vanhentuu, jos syytettä ei ole nostettu kymmenessä vuodessa rikoksen tekopäivästä tai tekoajan päättymisestä.
Velallisen petos
Mikä on velallisen petos?
Rikoslain 39 luvun 2 §:n mukaan velallinen, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä konkurssi-, ulosotto-, velkajärjestely- tai saneerausmenettelyssä
- salaa omaisuuttaan,
- ilmoittaa kokonaan tai osittain perusteettoman taikka valeoikeustoimeen perustuvan velvoitteen,
- antaa muun väärän tai harhaanjohtavan tiedon velkojien kannalta merkityksellisestä seikasta, tai
- jättää ilmoittamatta velan,
on tuomittava velallisen petoksesta.
Jos velallinen oikaisee erehdyttävän tiedon tai muuten ehkäisee tekonsa vaikutuksen menettelyyn, ennen kuin hän vahvistaa pesäluettelon oikeaksi tai erehdyttävä tieto muuten vaikuttaa menettelyyn, ei tekoa pidetä velallisen petoksena.
Rangaistus velallisen petoksesta
Rangaistusasteikko velallisen petoksessa on sakosta enintään kahteen vuoteen vankeutta.
Velallisen petoksen vanhentuminen
Oikeus syyttää velallisen petoksesta vanhentuu, jos syytettä ei ole nostettu viidessä vuodessa rikoksen tekopäivästä tai tekoajan päättymisestä.
Törkeä velallisen petos
Mikä on törkeä velallisen petos?
Rikoslain 39 luvun 3 §:n mukaan, jos velallisen petoksessa
- tavoitellaan huomattavaa hyötyä tai
- velallinen vahvistaa väärän tai harhaanjohtavan tiedon tuomioistuimessa oikeaksi
ja velallisen petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä velallisen petoksesta.
Perusmuotoinen vai törkeä velallisen petos?
Tunnusmerkistössä mainittu ensimmäinen kvalifiointiperuste on huomattavan hyödyn tavoittelu. Karkeasti voidaan todeta, että velallisen petoksen törkeään tekomuotoon siirrytään, kun tavoitellun hyödyn määrä on vähintään 17.000 euron luokkaa. Muihin kvalifiointiperusteisiin perehdytään tarkemmin Konkurssi ja rikos -kirjoitussarjan myöhemmissä osissa. Lisäksi edellytetään aina, että rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Rangaistus törkeästä velallisen petoksesta
Rangaistusasteikko törkeässä velallisen petoksessa on vankeutta neljästä kuukaudesta enintään neljään vuoteen.
Törkeän velallisen petoksen vanhentuminen
Oikeus syyttää törkeästä velallisen petoksesta vanhentuu, jos syytettä ei ole nostettu kymmenessä vuodessa rikoksen tekopäivästä tai tekoajan päättymisestä.
Velallisen vilpillisyys
Mikä on velallisen vilpillisyys?
Rikoslain 39 luvun 4 §:n mukaan, jos velallinen tekee 2 §:ssä tarkoitetun teon (velallisen petos) ilman hyötymistarkoitusta joko tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta, hänet on tuomittava velallisen vilpillisyydestä.
Rangaistus velallisen vilpillisyydestä
Rangaistusasteikko velallisen vilpillisyydessä on sakosta enintään yhteen vuoteen vankeutta.
Velallisen vilpillisyyden vanhentuminen
Oikeus syyttää velallisen vilpillisyydestä vanhentuu, jos syytettä ei ole nostettu kahdessa vuodessa rikoksen tekopäivästä tai tekoajan päättymisestä.
Velallisrikkomus
Mikä on velallisrikkomus?
Rikoslain 39 luvun 5 §:n mukaan, jos velallisen petos tai velallisen vilpillisyys, huomioon ottaen velallisen antaman väärän tai harhaanjohtavan tiedon vähäinen merkitys velkojien kannalta taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava velallisrikkomuksesta.
Rangaistus velallisrikkomuksesta
Rangaistuksena velallisrikkomuksesta voidaan tuomita vain sakkoa.
Velallisrikkomuksen vanhentuminen
Oikeus syyttää velallisrikkomuksesta vanhentuu, jos syytettä ei ole nostettu kahdessa vuodessa rikoksen tekopäivästä tai tekoajan päättymisestä.
Velkojansuosinta
Mikä on velkojansuosinta?
Rikoslain 39 luvun 6 §:n mukaan, jos velallinen, joka tietää itsensä kyvyttömäksi täyttämään velvoitteensa, suosiakseen tiettyä velkojaa muiden velkojien kustannuksella
- maksaa ennenaikaisesti velan olosuhteissa, joissa maksu ei ole tavanomainen,
- antaa velkojan saatavasta vakuuden, josta ei ollut sovittu tai jota velallinen ei ollut luvannut velkasuhteen syntyessä,
- käyttää velvoitteen täyttämiseen epätavallista maksuvälinettä olosuhteissa, jotka huomioon ottaen maksua ei voida pitää tavanomaisena, taikka
- ryhtyy muuhun sellaiseen velkojan asemaa parantavaan järjestelyyn,
hänet on tuomittava velkojansuosinnasta.
Rangaistus velkojansuosinnasta
Rangaistusasteikko velkojansuosinnassa on sakosta enintään kahteen vuoteen vankeutta.
Velkojansuosinnan vanhentuminen
Oikeus syyttää velkojansuosinnasta vanhentuu, jos syytettä ei ole nostettu viidessä vuodessa rikoksen tekopäivästä tai tekoajan päättymisestä.
Kirjoitussarjan seuraava osa
Asianajotoimisto Kinanen & Co:n blogin Konkurssi ja rikos -kirjoitussarjan seuraavassa osassa käsittelemme velallisen epärehellisyyttä koskevaa tunnusmerkistöä.
Tarvitsetko asianajajan velallisen rikosta koskevaan asiaan?
Talousrikosasioiden hoitamiseen erikoistuneet Asianajotoimisto Kinanen & Co:n asianajajat ja muut juristit neuvovat velallisen rikoksiin liittyvissä tilanteissa. Avustamme velallisen rikoksia koskevissa asioissa tarvittaessa rikoksesta epäiltyä, syytettyä, velkojia tai konkurssipesää. Voit siis kääntyä puoleemme, olipa asemasi asiassa mikä tahansa. Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä toimistomme internetsivuilta löytyvällä yhteydenottolomakkeella tai soita 019 450 370 tai lähetä sähköpostia info@tapiokinanen.com.
Klaus Kinanen
asianajaja, osakas