1 Työlainsäädännön soveltamisala
Työlainsäädäntö koskee työntekijää ja työnantajaa ja sitä sovelletaan siitä alkaen, kun työntekijä ryhtyy ensimmäisen kerran työhön. Työntekijän ja työnantajan välillä on työsuhde silloin, kun työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työoikeuden piiriin kuuluvat kaikki työntekoon liittyvät kysymykset, jotka voivat koskea muun muassa työsopimuksen ehtoja, työaikoja, työsuhteen aloittamista ja päättämistä.
Työoikeutta pidetään vaikeasti hallittavana oikeudenalana, sillä yksittäistä työsuhdetta koskevat ehdot voivat määräytyä useammastakin normilähteestä kuin työlainsäädännöstä. Työntekijän ja työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista on määrätty muiden muassa työehtosopimuksissa, muissa keskusjärjestöjen välisissä sopimuksissa ja viranomaisten päätöksissä ja ohjeissa.
Työlainsäädäntö ei ulotu julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen eikä julkisoikeudellisen palvelusvelvollisuuden täyttämiseen, tavanomaiseen harrastustoimintaan eikä sellaiseen muuhun työsuoritusta edellyttävään sopimukseen, josta on säädetty tarkemmin lailla. Lakia ei myöskään sovelleta vastikkeettomaan työhön. Merkitystä ei ole sillä, että onko työn vastikkeesta nimenomaisesti sovittu, vaan tosiseikoista on käytävä ilmi, että työtä on tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta.
2 Työsopimuksen syntyminen
Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Jos työsopimuksen pituudesta ei ole sovittu, on työsopimus voimassa toistaiseksi. Työsopimus voidaan tehdä määräaikaisena vain silloin, kun siihen on laissa säädetty perusteltu syy. Määräaikaisen työsopimuksen tekemistä rajoittavat säännökset koskevat vain työnantajan aloitteesta tehtyjä sopimuksia.
On myös mahdollista, että työsopimus syntyy hiljaisesti eli konkludenttisesti. Tällöin mitään nimenomaista sopimusta työsuhteesta ei ole, vaan osapuolten toiminta viittaa sopimuksen syntymiseen. Hiljainen sopimus voi syntyä esimerkiksi silloin, kun määräaikainen työsopimus on päättynyt, mutta työtä jatketaan sopimuksen mukaisesti työsuhteen päättymisen jälkeen tai silloin, kun varsinaista sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu tai viimeistelty, mutta osapuolet ovat ryhtyneet toimimaan sopimuksen mukaisesti.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla enintään puolet työsopimuksen kestosta, mutta ei enempää kuin kuusi kuukautta. Koeaikana molemmat osapuolet voivat purkaa työsopimuksen, mutta työnantaja ei saa purkaa syrjivillä tai epäasiallisilla perusteilla.
Osasta työlainsäädännön alan kuuluvista määräyksistä työnantaja ja työntekijä voivat sopia toisin työsopimuksessa. Pääsääntöisesti työntekijän suojaksi tarkoitetut säännökset ovat pakottavia eikä niistä voida poiketa edes työsopimuksella.
3 Työnantajan ja työntekijän velvollisuudet
Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu lain ja mahdollisen yleissitovan tai muuten noudatettavaksi sovitun työehtosopimuksen noudattaminen, palkan maksu palkkapäivänä työntekijöiden tasapuolinen kohtelu sekä työturvallisuudesta huolehtiminen. Työnantajan yleisvelvoitteisiin kuuluu myös työntekijöiden keskinäisen suhteen edistäminen, pyrkiminen edistää työntekijän mahdollisuuksia kehittyä työurallaan etenemiseksi sekä huolehtia siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös silloin, kun yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutetaan tai kehitetään.
Työntekijän velvollisuutena on tehdä työ huolellisesti ja joutuisasti, noudattaa työnantajan määräyksiä sekä huolehdittava käytettävissä olevin keinoin sekä omasta että muiden työpaikalla olevien työntekijöiden työturvallisuudesta. Työntekijällä on lisäksi lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan. Lojaliteettivelvollisuuden mukaan työntekijän on vältettävä toiminnassaan kaikkea sellaista, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä vaadittavan menettelyn kanssa. Lojaliteettivelvollisuudesta seuraa se, että työntekijän on otettava huomioon työnantajan etu eikä hän saa vahingoittaa epäasiallisella käyttäytymisellä työnantajan mainetta tai vaarantaa asiakassuhteita eikä paljastaa muille työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia. Lojaliteettivelvollisuus on voimassa koko työsuhteen ajan ja se ulottuu myös työntekijän vapaa-aikaan.
4 Työsopimuksen päättyminen
4.1 Määräaikainen työsopimus
Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista tai purkamista sovitun määräajan kuluttua ja sen irtisanominen on itsessään kiellettyä. Työsopimus on mahdollista irtisanoa laillisesti silloin, jos sopimukseen on liitetty mukaan ehto, jonka mukaan määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen on sallittua. Määräaikaisen työsopimuksen voi joka tapauksessa purkaa välittömästi silloin, jos vakavia sopimusrikkomuksia ilmenee. Purkuperusteiden olemassaolo on syytä huolellisesti varmistaa ennen työsopimuksen purkamista. Mikäli määräaikaiseen työsopimukseen on liitetty koeaika, onnistuu koeaikapurku tavallisilla koeaikapurun edellytyksillä.
4.2 Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus päättyy tavallisesti siten, kun joko työntekijä tai työnantaja irtisanoo sen. Työntekijän ei tarvitse esittää erityistä perustetta irtisanomiselleen, mutta hän on kuitenkin velvollinen noudattamaan irtisanomisaikaa. Työnantajan tulee esittää irtisanomiseen asiallinen ja painava syy, jotka voivat johtua työntekijästä taikka taloudellisista, tuotannollisista ja työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä. Työnantajaa ei saa kuitenkaan irtisanoa velvoitteiden laiminlyömisestä ennen kuin hänelle on annettu varoitus ja siten annettu myös mahdollisuus korjata menettelynsä.
4.3 Työsopimuksen purkaminen sopimusrikkomuksen takia
Työsopimus voidaan purkaa sekä työnantajan että työnantajan aloitteesta, jolloin työsuhde päättyy välittömästi. Työnantaja voi laillisesti purkaa työsuhteen esimerkiksi silloin, jos työntekijä on vakavasti laiminlyönyt tai rikkonut työsuhteeseen vaikuttavia velvoitteita niin, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. Työsopimuksen purkuun oikeuttavia syitä työntekijän näkökulmasta voi olla esimerkiksi se, että työntekijälle ei makseta palkkaa sopimuksen mukaisesti taikka työnantaja törkeästi vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla taikka muutoin loukkaa työntekijää.
4.4 Työsopimuksen purkaminen koeaikana – koeaikapurku
Koeaikana suoritettua työsopimuksen purkua nimitetään koeaikapuruksi, joka tarkoittaa sitä, että työsuhde päättyy välittömästi joko työnantajan tai työntekijän purettua työsuhteen koeajan aikana. Koeajasta on aina sovittava erikseen työsopimuksessa. Esimerkiksi pelkkä työehtosopimuksen määräys koeajasta ei ole riitä. Hyväksyttyjä koeaikapurun syitä ovat muun muassa työn suorittamiseen liittyvät puutteet tai työntekijän sopeutumattomuus työhön. Työntekijä voi käyttää purkuoikeuttaan koesuhteen aikana esimerkiksi silloin, jos hän ei koe sopeutuvansa työyhteisöön taikka työtehtävät tai työolosuhteet eivät vastaa sitä kuvaa, mikä hänellä oli työsopimusta solmittaessa.
5. Työsuhderiidat
Työsuhteen osapuolille voi syntyä riitaa, vaikka työsuhteen ehdoista olisikin asianmukaisesti sovittu. Työsuhderiidat voidaan käsitellä joko sovinnollisesti tai yleisissä tuomioistuimissa. Yleisimmät riidat liittyvät työsopimuksen päättämiseen tai palkka-asioiden ja muiden korvausten maksamiseen, mutta työsuhderiidat voi koskea esimerkiksi määräaikaisen työsopimuksen perusteettomuutta, työsuhteen ehtoja taikka perusteetonta varoitusta. Myös erilaiset laiminlyönti- ja syrjintätilanteet voivat tulla kysymykseen, jotka koskevat tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymyksiä.
On tärkeää varmistaa, että työsuhteen irtisanominen tai purkaminen perustuu laillisiin tosiseikkoihin ja kaikki korvaukset on maksettu asianmukaisesti. Vaikeaselkoisissa tapauksissa kannattaa kääntyä työsuojeluviranomaisen tai asianajajan puoleen. Työnantaja on velvollinen korvaamaan laittoman irtisanomisen tai purkamisen ja muut työsopimuksen tai työehtosopimuksen mukaiset maksamatta jätetyt korvaukset työntekijälle välittömästi. Mikäli työnantaja ei maksa palkkasaatavia työsuhteen jälkeen, on mahdollista saattaa asia kanteella käräjäoikeuden ratkaistavaksi.