Talousrikosasiat

1 Mikä on talousrikos?

Talousrikoksella tarkoitetaan rikosta, joka tehdään julkishallinnon, yrityksen tai muun yhteisön toiminnassa ja jolla tavoitellaan merkittävää hyötyä rangaistavaksi säädetyllä teolla. Yleisin talousrikos on kokemuksemme mukaan veropetos ja törkeä veropetos kaikissa verolajeissa. Suomen lainsäädännössä talousrikoksia ovat kirjanpito-, vero-, arvopaperimarkkina- ja velallisen rikokset sekä osa ympäristö- ja virkarikoksista. Aihetta käsittelevissä tutkimuksissa kuitenkin todetaan, ettei talousrikollisuuden määrittely ole ongelmatonta. Talousrikollisuutta määritellään eriävin tavoin eri yhteyksissä, sillä määritelmiin vaikuttaa muun muassa tekijä, maa ja ajankohta.

Muina talousrikoksina on poliisin kannalta pidetty

  • rikoksia julkista taloutta vastaan
  • elinkeinorikokset, esim. liikesalaisuuden rikkominen
  • petokset ja muu epärehellisyys
  • tieto- ja viestintärikokset
  • säännöstelyrikokset ja salakuljetus
  • työrikokset, esim. ihmiskauppa
  • aineettomien oikeuksien loukkaukset ja arvopaperimarkkinarikokset
  • sopimattomaan menettelyyn elinkeinotoiminnassa liittyvät rikokset

Luettelosta huomataan, että talousrikosten kirjo on laaja, sillä toimintaympäristöt poikkeavat eri rikoslajeissa paljon toisistaan. Näin ollen se, miten rikosepäily saa alkunsa, miten kauan rikoksen selvittäminen kestää ja mitkä ovat taloudelliset seuraamukset ja rangaistusseuraamukset, vaihtelee rikoslajin mukaan. Käytettäessä talousrikosten määrittelyssä mitä hyvänsä omaksuttua tapaa, on kyse loppujen lopuksi talouselämään liittyvien tekojen kirjaamisesta niin poliisin rikosilmoitusjärjestelmään kuin tuomioistuimen juttukantaan. Asianajotoiminnan kannalta kyse on kuitenkin aina tavalla tai toisella taloudelliseen toimintaan liittyvästä epäillystä kielletystä toiminnasta taloudellisen edun tavoittelemiseksi.

Talousrikoksia voidaan jaotella myös sen mukaan, tapahtuvatko rikokset laillisen toiminnan puitteissa vai onko ne tehty laittoman taloudellisen toiminnan sisällä. Tunnusmerkistön mukainen teko ei aina itsessään näytä rikokselta, koska talousrikokset voivat koostua itsessään joko yksittäisestä tai useista osateoista. Myös rikosten sisäinen suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys voivat erota toisistaan monin eri tavoin.

2 Talousrikostutkinta 

Talousrikostutkinta eroaa perinteisten rikosmuotojen tutkinnasta siten, että se vaatii enemmän asiakirjanäyttöä ja valmistautumista yhteistyössä eri viranomaisten välillä. Talousrikokset tutkitaan niihin erikoistuneissa talousyksiköissä Keskusrikospoliisissa sekä alueellisilla poliisilaitoksilla. Talousrikostutkinta on vaativaa, sillä jutut ovat usein sisällöllisesti monimutkaisia ja laajoja. 

Talousrikosasioiden hoitaminen edellyttää epäillyn avustajalta laajaa kirjanpito- ja verolainsäädännön tuntemista. Liiketoiminnan kannalta epäily esimerkiksi veropetoksesta tai kirjanpitorikoksesta on vakava asia ja voi pahimmillaan johtaa yritystoiminnan päättymiseen. Siksi onkin tärkeää hakea apua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Talousrikoksia ei välttämättä aina tunnisteta maksukyvyttömyysmenettelyssä tai esitutkinnassa rangaistaviksi teoiksi, jonka vuoksi ne saattavat jäädä piiloon. Tärkeää on tunnistaa monesta osateosta koostuva kokonaisuus sekä saatava riittävä näyttö. Talousrikosten tutkinta vaatii juridisen asiantuntemuksen lisäksi taloustieteellistä asiantuntemusta. Asianmukainen puolustuksen järjestäminen varmistaa myös rikosvastuun oikeudenmukaisen kohdentumisen.

3 Talousrikoksen käsittelyvaiheet

Talousrikosasioissa on tyypillisesti seuraavat vaiheet:

  • mahdollinen verotarkastus, konkurssipesän pesänhoitajan tekemä tutkintapyyntö tai muu esitutkinnan aloittamiseen johtava tapahtuma 
  • esitutkinta
  • loppulausuntovaihe, jossa asianosaiset voivat lausua esitutkinnasta
  • syyteharkintavaihe, jolloin tulee myös harkittavaksi syytteestä sopimisen mahdollisuus 
  • syytteeseen vastaaminen
  • valmisteluistunto laajoissa rikosasioissa 
  • pääkäsittely eli varsinainen suullinen oikeudenkäynti
  • tuomio ja mahdollinen muutoksenhaku

4 Syytteestä sopimisen mahdollisuus talousrikosasioissa

Syyteneuvottelua pidetään usein talousrikosasioissa varteen otettavana vaihtoehtona, sillä jutut ovat monesti laajoja ja vaativia. Syyteneuvottelussa rikoksesta epäilty voi saada lievemmän rangaistuksen rikoksen tunnustamiselle. Tällaista menettelyä voidaan käyttää vain sellaisissa rikoksissa, joista säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi vuotta ja sillä tarkoitetaan erilaisia järjestelyitä, joiden myötä on mahdollista lieventää rikosoikeudellisia seuraamuksia sekä keventää oikeudenkäyntimenettelyä. Syyteneuvottelua ei voida käyttää terveyteen tai henkeen kohdistuvissa rikoksissa eikä seksuaalirikoksissa, jotka loukkaavat seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai kohdistuvat lapsiin. Ehdotuksen syyteneuvottelusta voi tehdä tutkinnanjohtaja, syyttäjä tai vastaaja.

Syyteneuvottelun kohteena on tekokokonaisuus ja siitä vastaajalle tuomittavan rangaistuksen määrä, jota lievennetään pääsäännön mukaan kolmanneksella tunnustuksen takia. Menettelyyn ryhtymisellä voidaan saavuttaa merkittävää prosessiekonomista hyötyä, sillä laajat ja vaikeasti selvitettävät talousrikosasiat vievät viranomaisten voimavaroja ja resursseja. Myös vastaaja hyötyy asian nopeasta käsittelystä. Syyteneuvottelun jälkeen syyttäjä tekee sopimuksen mukaisen tuomioesityksen, joka käsitellään käräjäoikeudessa tunnustamisoikeudenkäyntinä.  Tuomioistuin tutkii tunnustamisen pätevyyden, rikokseen perustuvat vaatimukset ja muut tuomioesitykseen vaikuttavat seikat. 

5 Milloin tarvitset asianajajaa?

Avustaja pystyy parhaiten avustamaan asiakastaan, jos avustaja on mukana prosessissa jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa verotarkastuksesta tai esitutkinnasta lähtien. 

OTA YHTEYTTÄ

Jätä yhteydenottopyyntö tai tarjouspyyntö ohjeisella lomakkeella. Kerro lomakkeessa lyhyesti asiastasi ja jätä yhteystietosi.

Tarkemmat toimistomme yhteystiedot löydät Yhteystiedot-sivulta.