Mikä on verotarkastus?
Verohallinto tekee joka vuosi useita tuhansia verotarkastuksia, joiden tarkoituksena on selvittää, onko verovelvollisen kirjanpito toimitettu oikein ja onko siitä ilmenevät tiedot toimitettu asianmukaisesti verottajalle. Verotarkastuksessa arvioidaan myös kirjanpidon luotettavuutta, verovelvollisen toiminnan laajuutta sekä mahdollisesti annetaan myös yleisesti neuvoa ja ohjausta.
Verotarkastus on vie usein paljon aikaa, vaikka yritys olisikin hoitanut kaikki talousasiansa huolellisesti.
Verotarkastuksen vaiheet
Verotarkastus alkaa kohdevalinnalla, josta seuraa yhteydenotto verovelvolliseen, jonka jälkeen verotarkastaja tutustuu yrityksen toimialaan ja verotukseen. Verotarkastaja sopii ajan alkukeskustelulle, jossa on tarkoitus selvittää muun muassa yrityksen liiketoiminta, kirjanpitojärjestelmä, palkanlaskenta ja muu taloushallinto. Tarkastaja voi myös haastatella henkilökuntaa ja käydä kiertokäynnillä yrityksen toimitiloissa.
Verotarkastus tehdään joko kokonais- tai osittaistarkastuksena. Osittaistarkastus on kokonaistarkastusta joko ajallisesti tai asiallisesti rajatumpi. Aineistoa tarkistettaessa selvitetään, onko yritys noudattanut verolainsäädäntöä, ovatko kirjanpito ja liiketoiminta yhdenmukaisia sekä vastaavatko Verohallinnolle yrityksen antamat tiedot kirjanpitoa. Tarkastettava aineisto koostuu mm. tilinpäätöksestä, pöytäkirjoista, tositteista ja muista sopimuksista.
Verotarkastuksessa on noudatettava hyvää verontarkastustapaa. Verotarkastus on toimitettava siten, että aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa verovelvollisen taloudelliselle toiminnalle. Verotarkastajan on oltava toimessaan riippumaton ja puolueeton. Verotarkastajan on selvitettävä tarkastettava asia siinä laajuudessa, kuin se on tarpeellista. Veronsaajien ja verovelvollisen edut tulee ottaa huomioon tasapuolisesti. Verotarkastaja voi kerätä tietoa kuvin ja videotallenteiden välityksellä sekä rekistereiltä, muilta viranomaisilta ja liikekumppaneilta.
Aineiston tarkistuksen jälkeen edetään loppukeskusteluun ja verotarkastuskertomuksen laatimiseen. Loppukeskustelussa käydään läpi verotarkastushavainnot, keskeneräisten asioiden selvittäminen, tarkastuksessa mahdollisesti esiin tulleet virheet, tarkastuksen jatkotoimet ja aikataulu. Verovelvolliselle kerrotaan myös veron maksuunpanosta, valitusmahdollisuudesta sekä lykkäys- ja huojennusmenettelystä.
Verotarkastuskertomuksessa todetaan verotarkastuksessa tehdyt havainnot ja tehdään mahdolliset verojen maksuunpanoesitykset. Joskus verotarkastus voi johtaa myös jo maksettujen verojen palautuksiin. Verotarkastuskertomus on laadittava, vaikka maksuunpanoesityksiä ei tehtäisi.
Verohallinnolta tai hallinto-oikeudelta voi hakea muutosta verotarkastuskertomuksen perusteella tehtyyn päätökseen.
Miksi verotarkastuksessa kannattaa olla asianajaja?
Verotarkastuksessa voi olla kyse hyvinkin merkittävistä taloudellisista intresseistä yritykselle, mikä puoltaa verotukseen erikoistuneen asianajajan käyttöä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Verotarkastukseen voi liittyä verotuksen kannalta tulkinnanvaraisia kysymyksiä, joissa asiantuntijan käyttö on tarpeen.
Verotarkastuksessa tehdyt havainnot voivat myös johtaa siihen, että verohallinto tekee poliisille tutkintapyynnön talousrikosasiasta. Tällöin avustajan käyttäminen on jo liki välttämätöntä muun muassa itsekriminointisuojasta huolehtimiseksi.