Läheisen poismeno on raskas taakka kannettavaksi. Surusta huolimatta läheisten on ryhdyttävä laissa säädettyihin velvollisuuksiin kuolinpesän selvittämiseksi perinnönjakoa varten ja pidettävä perunkirjoitus sekä laadittava perukirja. Perinnönjättäjä voi elinaikanaan tekemällä testamentin vaikuttaa siihen, miten hänen perintönsä jaetaan ja helpottaa perinnönjakoa. Aina perilliset eivät kuitenkaan pääse yksimielisyyteen siitä, miten perintö tulisi jakaa. Riitatilanteissa voi olla tarpeen määrätä kuolinpesään pesänselvittäjä ja -jakaja, joka ratkaisee kiistakysymykset.
Mitä jos perinnönjaosta ei päästä sopimukseen?
Suurin osa perinnönjaoista tehdään kuolinpesän osakkaiden kesken sovussa eikä niissä tarvita ulkopuolista asiantuntijaa. Hyvässä tapauksessa kuolinpesän osakkaat ovat keskenään sopuisissa väleissä ja yksimielisiä perinnönjakoon liittyvistä kysymyksistä. Aina näin ei kuitenkaan ole, vaan osakkaiden kesken voi olla riitaa muiden muassa siitä, mitä omaisuutta kuolinpesään kuuluu, miten kuolinpesään kuuluva omaisuus arvostetaan, miten omaisuus jaetaan perillisten kesken tai kenellä on ylipäätään oikeus perintöön.
Perintökaaren mukaan osakkaalla on kuolinpesän epäselvyydestä tai osakkaiden erimielisyyksistä huolimatta oikeus vaatia perinnönjaon toimittamista. Perinnönjaon ja sitä edeltävän pesänselvityksen tekee tällöin viime sijassa käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä- ja jakaja.
Mikä on pesänselvittäjä ja pesänjakaja?
Pesänselvittäjän ja pesänjakajan määrää käräjäoikeus. Pesänselvittäjä on puolueeton henkilö, jonka tehtävänä on selvittää kuolinpesä jakokuntoon. Pesänjakaja taasen on puolueeton henkilö, jonka on pesän tultua selvitetyksi toimitettava perinnönjako.
Perittävän viimeisen kotipaikan käräjäoikeus määrää pesänselvittäjän ja pesänjakajan osakkaan tai kuolinpesän velkojan hakemuksesta. Käräjäoikeus lausuttaa hakemuksen muilla osakkailla. Jos hakemusta ei vastusteta tai vastustamisesta huolimatta käräjäoikeus hyväksyy hakemuksen, käräjäoikeus määrää pesänselvittäjäksi ja jakajaksi henkilön, joka on antanut siihen suostumuksensa. Yleensä pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi ehdotettavalta henkilöltä pyydetään kirjallinen suostumus jo ennen kuin pesänselvittäjän ja -jakajan hakemus lähetetään käräjäoikeudelle, koska suostumus tulisi liittää hakemukseen. Käräjäoikeus veloittaa päätöksestä oikeudenkäyntimaksun, joka on tätä kirjoitettaessa 260 euroa (jos asia ratkaistaan kirjallisessa menettelyssä).
Pesänselvittäjä ja pesänjakaja ovat kaksi eri roolia ja osakas voi hakea myös vain jompaakumpaa niistä. Yleensä on kuitenkin järkevää hakea samaa henkilöä sekä pesänselvittäjäksi että pesänjakajaksi, koska silloin pesänselvityksestä voidaan välittömästi siirtyä perinnönjakoon, mikä säästää aikaa verrattuna siihen, että välissä vaihdettaisiin henkilöä tai haettaisiin käräjäoikeudelta uusi määräys.
Miten pesänselvittäjä ja pesänjakaja haetaan?
Pesänselvittäjän ja -jakajan tapahtuu kirjallisella perittävän viimeisen kotipaikan käräjäoikeudelle lähetettävällä hakemuksella. Hakemuksessa on nimettävä henkilö, joka pyydetään määrättäväksi pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi. Hakemukseen on liitettävä myös pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi ehdotetun henkilön suostumus tehtävään.
Miten pesänselvitys ja -jako etenee?
Pesänselvittäjän tehtävänä on nimensä mukaisesti selvittää kuolinpesä ja saattaa se jakokuntoon. Tavanomaisiin pesänselvitystoimiin kuuluvat muiden muassa kuolinpesän omaisuuden laajuuden selvittäminen, mahdollisesti omaisuuden rahaksimuuttoa, kuolinpesän osakkaiden vaatimusten sovittelua ja ratkaisemista. Kun kuolinpesä on tullut selvitetyksi, pesänselvittäjä toteaa kuolinpesän olevan jakokunnossa ja pesänselvittäjän mandaatti päättyy siihen.
Kuolinpesän tultua selvitetyksi alkavat pesänjakajan tehtävät. Pesänjakajan on pyrittävä saamaan osakkaiden välille sopimus perinnönjaosta. Jos sopimuksen ei päästä, pesänjakaja voi toimittaa jaon. Toimitusjako tarkoittaa, että pesänjakaja osakkaiden mahdollisesta vastustuksesta tai erimielisyyksistä huolimatta määrää, miten perinnönjako on toimitettava. Pesänjakaja toimittaa jaon lain mukaan. Perinnönjaosta pesänjakaja laatii perinnönjakokirjan, jonka hän allekirjoittaa.
Pesänjakajan tekemää toimitusjakoa on osakkailla mahdollisuus moittia kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun pesänjakaja on toimittanut perinnönjaon. Perinnönjaon toimitusajankohta selviää perinnönjakokirjasta. Määräaikaa kulua perinnönjaon toimittamisesta, vaikka osakas saisi perinnönjakokirjan käyttöönsä vasta myöhemmin. Toimitusjakoa moititaan nostamalla moitekanne perittävän viimeisen kotipaikan käräjäoikeudessa.
Perintöosat voidaan siirtää osakkaille vasta sitten, kun pesänjakajan toimittama jako on tullut lainvoimaiseksi. Jako tulee lainvoimaiseksi heti, kun kaikki osakkaat ja mahdolliset ulosmittausvelkojat ovat hyväksyneet jaon. Jako tule lainvoimaiseksi myös, kun kuuden kuukauden moiteaika on kulunut loppuun eikä kukaan ole moittinut jakoa määräajassa. Jos joku on moittinut jakoa määräajassa, jako tule lainvoimaiseksi, kun kyseinen moiteasia on lainvoimaisesti ratkaistu.
Tyypillisesti pesänselvittäjän ja -jakajan toimittama pesänselvitys ja –jako kestää kolmesta yhdeksään kuukautta. Laajoissa tai riitaisissa kuolinpesissä pesänselvitys ja jako voivat kestää pidempäänkin.
Mitä pesänselvitys ja -jako maksaa?
Käräjäoikeus veloittaa pesänselvittäjän ja -jakajan määräämisestä oikeudenkäyntimaksun, joka on 260 euroa (vuonna 2020), jos asia ratkaistaan kirjallisessa menettelyssä. Jos hakemuksen laatimisessa käytetään asiamiestä, niin päälle tulevat asiamiehen palkkio. Pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi ehdotettu henkilö ei voi laatia pesänselvittäjän ja -jakajan hakemusta itse eikä myöskään avustaa hakijaa siinä.
Pesänselvittäjällä ja -jakajalla on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan. Pesänselvittäjän ja -jakajan palkkio maksetaan kuolinpesän varoista päältä pois ennen perinnönjakoa. Jos pesän varat riitä pesänselvittäjän palkkioon, on palkkion suorittamiseen velvollinen hän, jonka hakemuksesta pesänselvittäjä on määrätty. Jos maksuvelvollisia on useita, vastaavat he palkkiosta yhteisvastuullisesti.
Pesänselvityksen ja perinnönjaon työmäärä ja siten myös kustannukset riippuvat hyvin paljon siitä, miten monta osakasta pesässä on, miten paljon on selvitettävää omaisuutta ja kuolinpesän osakkaiden välisiä asioita. Mitä laajempi ja monimutkaisempi asia on kyseessä, sitä enemmän pesän selvittäminen vaatii työtä. Tyypillisesti pesänselvityksen ja -jaon kustannukset ovat pesänselvittäjän ja -jakajan palkkion osalta kuitenkin vähintään lähempänä kahta tuhatta euroa arvonlisäveroineen veroineen. Pesänselittäjäksi ja -jakajaksi ehdotetulta henkilöltä kannattaa etukäteen tiedustella, millä perusteella hän veloittaa palkkioistaan ja mikä on palkkion määrä.
Kevennetty versio pesänselvityksestä ja pesänjaosta
Pesänselvittäjän ja -jakajan vetämässä prosessissa on ongelmana sen hitaus ja mahdollisesti korkeat kustannukset. Pelkästään pesänselvittäjän ja -jakajan määräämiseen voi mennä useampi kuukausi aikaa.
Lähestulkoon samaan lopputulokseen kuin mihin pesänselvittäjän ja -jakajan määräämisellä päästään monesti myös niin, että kuolinpesän osakkaat valtuuttavat valitsemansa henkilön selvittämään kuolinpesä ja jakamaan se heidän puolestaan. Tällainen menettely sopii erityisesti niihin tilanteisiin, joissa ulkopuolisen apu on tarpeen, koska pesän osakkaita on monta tai he asuvat toisistaan erillään ja kuolinpesässä on paljon selvitettävää. Toisaalta mikään ei poissulje sitä, että valtuutettua henkilöä käytettäisiin myös sovittelemaan kuolinpesän osakkaiden välisiä riitaisuuksia, kunhan osakkaat pääsevät yksimielisyyteen valtuutetun henkilöstä.
Henkilön valtuuttamisessa selvittämään ja jakamaan kuolinpesä ovat etuina ainakin menettelyn joustavuus ja ennustettavuus. Joustavuus tulee siitä, että osakkaat ja valtuutettu voivat sopia pesänselvitystoimista osakkaiden toiveiden ja valtuutetun ehdotuksien mukaan. Ennustettavuus tulee siitä, että osakkaat voivat jo valtuutuksessa rajata ja määritellä niitä tehtäviä, joita valtuutetun tulee suorittaa tai jotka jäävät valtuutetun mandaatin ulkopuolelle. Ennustettavuuteen liittyy myös, että osakkaat ja valtuutettu voivat etukäteen sopia selvitystoimien hinnasta.
Henkilön valtuuttamisessa selvittämään ja jakamaan kuolinpesä heikkoutena taasen on, että mikäli ristiriitojen selvittämisessä ei onnistuta, voi perinnönjakoa vastustava osapuoli peruuttaa valtuutuksensa, jolloin valtuutetusta henkilöstä tulee niin sanotusti kädetön eikä hän voi enää tehdä mitään määräämistoimia kuolinpesän puolesta. Tällöin on perinnönjakoa vaativan haettava käräjäoikeudelta pesänselvittäjän ja -jakajan määräystä.
Voiko perinnönjaosta valittaa? – Perinnönjaon moite
Osakkaan on mahdollista moittia perinnönjakoa laissa säädetyin edellytyksin. Perinnönjakoa voi moittia, jos perinnönjaossa ei ole noudatettu laissa säädettyjä muotovaatimuksia. Perinnönjaon moite muotovirheen perusteella on mahdollista esimerkiksi, jos alaikäiselle perilliselle ei oltu määrätty edunvalvojan sijaista, vaikka siihen olisi ollut tarve.
Perinnönjaon moittiminen on mahdollista myös, asiakysymyksissä olevien virheiden vuoksi. Perinnönjaon moiteperuste on käsillä esimerkiksi silloin, jos perinnönjaossa on jaettu jollekin ulkopuoliselle tai pesän osakkaalle itselleen kuuluvaa omaisuutta.
Perinnönjakoa moititaan nostamalla moitekanne perittävän viimeisen kotipaikan käräjäoikeudessa. Moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa perinnönjaon toimittamisesta. Perinnönjaon toimittamishetkenä pidetään osakkaiden tekemän jakosopimuksen päiväystä tai pesänjakajan laatiman perinnönjakokirjan päiväystä. Silloin kun perinnönjaon moitekanne ja kanteen nostaneen perillisen vaatimukset menestyvät, on pääsäännön mukaan toimitettava uusi perinnönjako, jossa otetaan huomioon käräjäoikeuden ratkaisu.