Esitutkintakuulustelun tulkkaaminen ja esitutkintakuulustelun suorittaminen vieraalla kielellä ilman tulkkia

Rikoksesta epäillyn kielelliset oikeudet

Epäillyn rikoksen selvittämisen kannalta on tärkeää, että esitutkintaviranomainen eli yleensä poliisi, rikoksesta epäilty tai rikoksen asianomistaja ja hänen asianajajansa ymmärtävät toisiaan. Rikoksesta epäillyn kannalta on erityisen tärkeää, että hän pystyy esitutkintakuulustelussa kertomaan asiasta ja että hänen kertomuksensa tulee oikein ymmärretyksi ja kirjatuksi.

Esitutkinnan käsittelykieli eli poliisin menettelyssä käyttämä kieli on suomi tai ruotsi. Kuulustelupöytäkirjat laaditaan kuulusteltavan käyttämällä kielellä, jos se on suomi tai ruotsi. Jos kuulustelu on suoritettu jollain muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi, kuulustelupöytäkirja laaditaan esitutkinnan käsittelykielellä.

Esitutkintalain mukaan muulla kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisellä on oikeus esitutkinnassa käyttää kieltä, jota hän ymmärtää ja osaa puhua riittävästi, sekä viittomakielisellä oikeus käyttää viittomakieltä. Poliisin on selvitettävä, tarvitseeko asianosainen tulkkausta. Poliisin on huolehdittava siitä, että asianosainen saa tarvitsemansa tulkkauksen.

Oikeus tulkin käyttämiseen kuulustelussa

Esitutkintakuulustelussa on siis mahdollista käyttää äidinkieltään, vaikka se olisi jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Tällöin kuulustelussa käytetään usein tulkkia. Jos kuulustelussa käytetään tulkkia, käännetään kaikki poliisin, kuulusteltavan ja hänen asianajajansa puhe tulkin kautta. Tämä yleensä pidentää esitutkintakuulustelun vaatimaa aikaa kaksinkertaiseksi siihen nähden, että kuulustelu suoritettaisiin ilman tulkkausta kielellä, jota kaikki kuulustelussa ymmärtävät.

Tulkin vaatiminen tilanteessa, jossa kuulusteltavan oma kielitaito ei riitä tarvittavan informaation välittämiseen esitutkintaviranomaisen kielellä, on kuitenkin yleensä kuulusteltavan oikeusturvan kannalta välttämätöntä.

Poliisin käyttämät tulkit ovat viranomaisen hyväksymiä ja päteviä oikeustulkkeja, joten tulkattavan kertomus tulee yleensä kuulustelupöytäkirjalle oikein taltioiduksi. On tietenkin mahdollista, että tietyn toimialan erityissanasto on tulkillekin osin tuntematon. Erityisesti rikoksesta epäillyn asianajajan on tällöin oltava kuulustelussa läsnä ja oltava valppaana ja puututtava, mikäli asianajaja epäilee käännetyn kuulustelukertomuksen olevan joiltakin osin kuulusteltavan tarkoitusta vastaamaton.

Kuulustelun suorittaminen vieraalla kielellä ilman tulkkia

Esitutkintalaki mahdollistaa myös muun kielen kuin äidinkielensä käyttämisen kuulustelussa, kunhan kuulusteltava ymmärtää ja osaa puhua sitä kieltä riittävästi. Tämä tarkoittaa useimmiten englannin käyttämistä. Englannin käyttäminen on esitutkintaviranomaisenkin näkökulmasta vaivaton vaihtoehto, koska yleensä myös kuulustelija osaa englantia, jolloin tulkkia ei välttämättä hankinta laisinkaan. Näin säästetään myös resursseja, aikaa ja rahaa.  

Jos kuulustelu suoritetaan esimerkiksi englanniksi ilman tulkkia, jää kuulustelun tulkkaaminen käytännössä siis kuulustelua suorittavan poliisin tehtäväksi. Tähän menettelyyn liittyy ymmärrettävästi heikkoja kohtia.

Esitutkintapöytäkirja laaditaan joka tapauksessa suomeksi tai ruotsiksi, vaikka kuulustelu olisi suoritettu kokonaan englanniksi. Poliisin tehtäväksi jää siis kuulustelutilanteessa kääntää kuulusteltavan kertomus ja kirjoittaa kertomus kuulustelupöytäkirjalle niin, että kertomuksen merkityssisältö ja vivahteet säilyvät. Koska tässä tilanteessa sekä kuulusteltava että poliisi käyttävät jotain muuta kieltä kuin äidinkieltään, on käännösvirheiden riski todennäköisesti suurempi verrattuna siihen, että kuulustelu suoritettaisiin tulkin välityksellä niin, että kaikki osalliset käyttävät omaa äidinkieltään.

Vaikka kuulustelukertomus luetaan kuulusteltavalle ennen kuulustelupöytäkirjan allekirjoittamista, ei kuulusteltava tässä tilanteessa voi esitutkintapöytäkirjan kieltä osaamattomana mitenkään havaita mahdollisia käännösvirheitä suomen- tai ruotsinkielisessä kuulustelupöytäkirjassa.

Erityisesti näissä tilanteissa tulisi mielestäni jo esitutkintaviranomaisen huolehtia siitä, että varsinkin rikoksesta epäillyllä on kuulustelussa mukana asianajaja, joka osaa esitutkintamenettelyn kieltä. Asianajajan tehtävänä on tällöin muiden varsinaisten tehtäviensä lisäksi toimittava eräänlaisena poliisin suorittaman käännöstyön valvojana ja tarvittaessa myös käännöstyön korjaajana. Jotta asianaja voi suoriutua tehtävästään, hän hänen tietenkin tullut käydä asiaa riittävän laajasti asiakkaansa kanssa läpi ennen kuulustelua, jotta asianajaja ymmärtää kertomuksen kontekstin ja asiakkaansa näkemyksen esitutkinnassa selvitettävistä seikoista.

Välinpitämätön suhtautuminen kuulustelussa käytettävään kieleen voi kostautua myöhemmin

Esitutkintakuulustelu on hyvin tärkeä rikoksesta epäillyn ja asianomistajan näkökulmasta. Jos kuulusteltavan kielitaito on hänen toivomassaankin kielessä tutkittavan asian laatuun ja laajuuteen nähden riittämätön, ei kuulustelua mielestäni tulisi suorittaa kuulusteltavan toivomallakaan kielellä ilman tulkkia, vaan esitutkintaviranomaisen tulisi määrätä tulkin käyttämisestä kuulustelussa. On näet varsin tavanomaista, että kuulusteltava ei välttämättä täysin ymmärrä omaa asemaansa esitutkinnassa kuulusteluhetkellä, mikä voi johtaa välinpitämättömyyteen tai liialliseen huolettomuuteen kuulustelun suhteen. Näissä tilanteissa oman kielitaidon puutteisiin saatetaan suhtautua turhan kevyesti. Tämä voi kostautua myöhemmin, koska kuulustelupöytäkirjan sisältöön palataan vielä monta kertaa myöhemmin rikosprosessin aikana ja kuulusteltavan myöhemmin rikosprosessin aikana kertomaa tullaan vertaamaan kuulustelupöytäkirjaan kirjattuun kertomukseen.

Tarvitsetko asianajajan esitutkintakuulusteluun?

Me Asianajotoimisto Kinanen & Co:n asianajajat ja muut juristit avustamme asiakkaitamme erilaisissa rikosasioissa. Avustamme rikosasioissa niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiäkin. Avustamme rikoksesta epäiltyjä tai syytettyjä ja myös rikosten uhreja. Olemme rikosasioista erikoistuneet laajoihin talousrikosasioihin, mutta hoidamme aktiivisesti myös muita rikosasioita koko Suomessa. Jos tarvitset apua, ota yhteyttä puhelimitse 019 450 370 tai info@tapiokinanen.com ja varaa aika tilanteesi maksuttomaan alkukartoitukseen.

Klaus Kinanen
asianajaja

Esitutkinta | Esitutkintakuulustelu | Kielelliset oikeudet | Oikeudenmukainen oikeudenkäynti | Rikosoikeus

OTA YHTEYTTÄ

Jätä yhteydenottopyyntö tai tarjouspyyntö ohjeisella lomakkeella. Kerro lomakkeessa lyhyesti asiastasi ja jätä yhteystietosi.

Tarkemmat toimistomme yhteystiedot löydät Yhteystiedot-sivulta.