Kosteus- ja mikrobivauriot ovat pelättyjä virheitä
Kosteus- ja mikrobivauriossa on usein kyse ongelmasta, joka on korjattavissa
Asunto- ja kiinteistökauppariitoja hoitavan asianajajan näkökulmasta näyttää siltä, että kosteus- ja mikrobivauriot ovat sekä kiinteistön myyjän että kiinteistön ostajan näkökulmasta yksi pelätyimmistä virhetyypeistä. Voidaan sanoa, että syystäkin.
Kosteus- ja mikrobivauriot voivat pahimmillaan johtaa jopa asunnon käyttökieltoon ja saattavat edellyttää hyvin laajoja ja kalliita korjauksia. Varsinkin kasvukeskusten ulkopuolella haja-asutusalueilla, joilla omakotitalojen hinnat ovat muutenkin matalat, voi kosteus- ja mikrobivaurioituneen talon korjaaminen olla jopa epätarkoituksenmukaista korjauskustannusten ylittäessä kiinteistön arvon roimasti.
Toisaalta kosteus- ja mikrobivaurioihin liittyy myös tietynlainen leima. Kosteus- ja mikrobivaurioiden uhasta muistutellaan samaan tapaan kuin vuosikymmeniä sitten kerrottiin radonin riskeistä. Kaiken negatiivisen keskustelun keskellä on hyvä huomata, että kosteus- ja mikrobivauriossa on usein kyse ongelmasta, joka on korjattavissa kohtuullisilla kustannuksilla. Korjausten yhteydessä voidaan mahdollisia riskirakenteita samalla korjata nykytiedon perusteella kestävimmiksi.
Asianajajan näkökulmasta asunnon kosteus- ja mikrobivaurio ei sellaisenaan näyttäydy virheenä, jonka perusteella kauppa olisi oikopäätä purettavissa. Virheen merkitystä kaupan kannalta arvioidaan samalla tavalla kuin muidenkin virheiden vaikutusta.
Ostajan reklamaatio asunnon kosteus- ja mikrobivauriosta kannattaa ottaa vakavasti
Kun kiinteistön ostaja reklamoi myyjää kiinteistön kosteus- ja mikrobivauriosta, kannattaa myyjän ottaa tämä vakavasti. Kiinteistökauppariita on prosessina verrattain raskas ja kallis, joten siihen ei mielestäni juuri koskaan ryhdytä niin sanotusti vilpillisessä mielessä pelkästään kokeillen, olisiko kiinteistöstä maksetusta kauppahinnasta mahdollista tinkiä jälkikäteen.
Yleensä reklamaation taustalla on ostajan todellinen kokemus sisäilmaongelmasta ja havaintoja rakenteissa tai pintamateriaaleissa ilmenneistä muunnoksista.
Jos olet myynyt asunnon ja saat ostajalta reklamaation kosteus- ja mikrobivauriosta, on usein järkevää pyrkiä selvittämään asiaa myyjän kanssa käyttäen tilanteen vaatimaa juridista ja rakennusteknistä asiantuntija-apua.
Myyjän ja ostajan erilaiset roolit asunto- ja kiinteistökauppariidassa
Vaikka ostajalla on todistustaakka siitä, että kiinteistössä on kosteus- ja mikrobivaurio ja ostaja usein selvittää asiaa asiantuntijan avustuksella, on yleensä tarpeen, että virhettä selvitettäessä myyjällä on oman asianajajan lisäksi käytettävissään kosteus- ja mikrobivaurioihin erikoistunut rakennusalan asiantuntija. Kysymykset siitä, onko kiinteistössä kosteus- ja mikrobivaurio, milloin kosteus- ja mikrobivaurio ovat ilmenneet ja mistä syystä, ovat monesti monimutkaisia ja erityisosaamista edellyttäviä kysymyksiä ratkottavaksi.
Myyjän tehtäväksi jää riita-asiassa myös kiinnittää huomiota siihen seikkaan, että mahdollisten kosteus- ja mikrobivaurioiden arvioinnissa on otettava huomioon kiinteistön rakennusaika ja rakennusaikanaan käytetty rakennustekniikka sekä ostajalle ilmoitetut suoritetut korjaukset. Kosteus- ja mikrobivaurioiden luonnetta maakaaren mukaisena kiinteistön virheenä ei voi arvioida sellaisenaan tiedollisessa tyhjiössä.
Onko kosteus- tai mikrobivaurio virhe?
Omakotitalojen ja muiden asuinkiinteistöjen kosteus- ja mikrobivauriot
Kosteus- ja mikrobivaurioissa on kyse niin sanotusta laatuvirheestä. Kiinteistön kauppaa koskevan lain eli maakaaren esitöiden mukaan kiinteistössä on laatuvirhe, jos kiinteistö pinta-alaltaan, rakennusten osalta tai muutoin poikkeaa laadultaan sovitusta tai siitä mitä myyjä on ilmoittanut. Jollei kiinteistön laatua ole täsmennetty, sen tulee ominaisuuksiltaan vastata sellaista laatutasoa, jota voidaan yleisen elämänkokemuksen perusteella edellyttää vastaavankaltaiselta kiinteistöltä. Lisäksi virheen tulee olla niin merkittävä, ettei ostaja siitä tietoisena olisi ainakaan sovituilla ehdoilla tehnyt kauppaa. (HE 120/1994 vp, s. 7)
Maakaaren 2 luvun 17 §:n mukaan kiinteistössä on laatuvirhe, jos
- kiinteistö ei ominaisuuksiltaan ole sellainen kuin on sovittu;
- myyjä on ennen kaupan tekemistä antanut ostajalle virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon kiinteistön pinta-alasta, rakennusten kunnosta tai rakenteista taikka muusta kiinteistön laatua koskevasta ominaisuudesta ja annetun tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;
- myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt ilmoittamatta ostajalle sellaisesta tyypillisesti myydyn kaltaisen kiinteistön käyttöön tai arvoon vaikuttavasta 2 kohdassa tarkoitetusta ominaisuudesta, josta myyjä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;
- myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt oikaisematta havaitsemansa ostajan virheellisen käsityksen jostakin kiinteistön ominaisuudesta, joka vaikuttaa kiinteistön soveltumiseen aiottuun käyttöön; tai
- kiinteistö salaisen virheen vuoksi poikkeaa laadultaan merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää.
Ostajalla on virheen perusteella oikeus hinnanalennukseen tai, jos virhe on olennainen, oikeus purkaa kauppa. Ostajalla on lisäksi 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitetun virheen perusteella oikeus saada korvaus vahingostaan.
Rivitaloasuntojen, kerrostaloasuntojen ja muiden osakehuoneistojen kosteus- ja mikrobivauriot
Asunto-osakeyhtiömuotoisten asuntojen kauppaa koskevan asuntokauppalain 6 luvun 11 §:n mukaan käytetyssä asunnossa on virhe, jos
- se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun;
- se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut asunnosta ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;
- myyjä on ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon ottaen huomioon hänen mahdollisuutensa havaita kyseinen seikka 12 §:ssä tarkoitetussa asunnon tarkastuksessa, myyjän tietoisuus ostajan asettamista erityisvaatimuksista sekä muut seikat, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
- se on varustukseltaan, kunnoltaan tai muilta ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää ottaen huomioon asunnon hinta, sen ikä, alueella tavanomainen varustetaso, kohtuullista asumistasoa koskevat yleiset vaatimukset sekä muut seikat.
Asunto-osakeyhtiöissä kosteus- ja mikrobivaurioiden luokittelu virhetyyppeihin on joskus monimutkaisempaa kuin kiinteistössä johtuen siitä, että asunto-osakeyhtiön rakennuksen kunnossapitovastuu jakautuu asunto-osakeyhtiön ja asunnon omistajan välillä asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti.
Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 3 §:n mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat. Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n mukaan yhtiön vastuulle kuuluu kaikki se, mistä osakkaat eivät vastaa. Asunto-osakeyhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Yhtiön on myös korjattava ne osakehuoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi.
Asunto-osakeyhtiölain mukaisesta kunnossapitovastuusta on mahdollista sopia toisin yhtiöjärjestyksessä. Tyypillistä on kuitenkin, että useimmissa kerrostalo- ja rivitaloyhtiöissä kunnossapitovastuu jakautuu yhtiön ja osakkaan kesken asunto-osakeyhtiölain säännösten mukaisesti.
Asunto-osakeyhtiölain kunnossapitovastuun jakautumista koskevista säännöksistä johtuu, että kun kyse on rakenteissa ilmenevistä kosteus- ja mikrobivaurioista, kuten tuulettuvan alapohjan kantavien rakenteiden vaurioista, on vastuussa rakenteiden korjaamisesta yleensä asunto-osakeyhtiö, jolloin myös korjauskustannukset jakautuvat muiden yhtiön osakkaiden kesken.
Asunto-osakeyhtiö vastaa tällöin myös huoneiston sisäpuolisten osien ennallistamisesta silta osin kuin huoneiston sisäpuoliset osat ovat vaurioituneet rakenteissa ilmenevästä kosteudesta tai pintoja on jouduttu korjaustöiden takia avaamaan.
Parhaimmillaan asunto-osakeyhtiö huolehtii siis lähes kaikesta vaurion korjaamiseen liittyvästä ja osakkaan haitaksi jää vauriosta ja korjaustöistä aiheutuva asunnon käyttöhyödyn menetys sekä mahdolliset ylimääräiset vastikkeet tai lainaosuudet, joita vaurion korjaamisen kustannusten kattaminen yhtiössä edellyttää.
Kosteusvaurio asunto-osakeyhtiön rakennuksessa – taloudellinen virhe?
Vaikka kosteus- ja mikrobivauriot kuuluisivat asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuulle, voivat ne kuitenkin täyttää niin sanotun taloudellisen virheen kriteerit.
Asuntokauppalain 6 luvun 20 §:n mukaan kaupan kohteessa on taloudellinen virhe, jos
- myyjä ennen kaupantekoa on antanut ostajalle virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon kyseisen asunnon omistamiseen tai käyttöön liittyvistä taloudellisista velvoitteista tai vastuista, kuten yhtiövastikkeesta tai myytävien osakkeiden osalle kuuluvasta osuudesta yhtiön velkoja, taikka asuntoyhteisön taloudellisesta tilasta, ja annetun tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;
- myyjä ennen kaupantekoa on jättänyt antamatta ostajalle tiedon 1 kohdassa tarkoitetusta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon ottaen huomioon hänen mahdollisuutensa saada kyseinen seikka selville tavanomaisessa kauppaa edeltävässä selonotossa sekä muut seikat, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; taikka
- asunnon omistamiseen tai käyttämiseen liittyvät taloudelliset velvoitteet tai vastuut ovat asunnossa tai kiinteistön muissa osissa kaupanteon jälkeen ilmenneen odottamattoman vian tai puutteen vuoksi osoittautuneet merkittävästi suuremmiksi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää.
Jos myyjänä on elinkeinonharjoittaja, kaupan kohteessa on 1 momentin 2 kohdan säännöksistä riippumatta taloudellinen virhe aina, jos myyjä on jättänyt antamatta sellaisen 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua seikkaa koskevan tiedon, jonka hän asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan olisi ollut velvollinen antamaan, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Jos kaupan kohteessa on taloudellinen virhe, sovelletaan, mitä asuntokauppalain 6 luvussa säädetään. Taloudellinenkin virhe voi siis oikeuttaa hinnanalennukseen tai kaupan purkuun sekä vahingonkorvaukseen mahdollisesta vahingosta.
Erillistalot ja paritalot – kiinnitä huomiota kunnossapitovastuun jakautumista koskeviin määräyksiin
Sen sijaan varsin usein näkee, että ainakin vanhemmissa erillistaloyhtiöissä tai paritaloyhtiöissä kunnossapitovastuusta on poikettu yhtiöjärjestyksellä siten, että osakkaat vastaavat esimerkiksi hallitsemansa erillistalon kunnossapidosta kokonaisuudestaan, siis myös rakenteista.
Lopulta kyse on epätäydellisestä informaatiosta
Usein kosteus- ja hometaloriidoissa on kyse jostakin seuraavista tilanteista:
- myyjän väitetään kertoneen tai myyjä on kertonut ostajalle virheellistä tietoa rakennuksen kunnosta ennen kaupantekoa
- myyjän väitetään jättäneen kertomatta tai myyjä on jättänyt kertomatta ostajalle aikaisemmasta kosteus- tai mikrobivauriosta ennen kaupantekoa
- kaupanteon jälkeen rakennuksessa havaitaan väitetty kosteus- ja mikrobivaurio, josta sen paremmin myyjällä kuin ostajallakaan ei ollut mitään tietoa ennen kaupantekoa
Riidoissa on siis yleensä kyse informaation virheellisyydestä tai sen puuttumisesta. On syytä korostaa, että kiinteistökauppa ja siihen johtaneet keskustelut on syytä dokumentoida huolellisesti. Dokumentaatiolla voi olla suuri merkitys mahdollisessa myöhemmässä riita-asiassa.
Ostajan tietoisuuden ja ennakkotarkastuksen merkitys
Omakotitalojen ja muiden asuinkiinteistöjen virheet
Maakaaren 2 luvun 22 §:n mukaan ostaja ei saa kiinteistön kaupassa laatuvirheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksessa ennen kaupan tekemistä. Ostajalla ei ole velvollisuutta ilman erityistä syytä tarkistaa myyjän kiinteistöstä antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottaa tarkastusta seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttää teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä.
Lain esitöiden mukaan yleensä riittää, että ostaja itse tarkastaa kiinteistön. Jos kiinteistössä on havaittavissa epäilystä herättäviä seikkoja, kuten kosteutta seinissä, ostajan on ryhdyttävä tarkempaan tutkimukseen. Tällöin olosuhteet saattavat edellyttää asiantuntija-apua. (HE 120/1994 vp, s. 56)
Maakaaren 2 luvun 22 §:n mukaan ostaja ei saa virheenä vedota myöskään seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä.
Myyjän antamat tiedot voivat rajoittaa ostajan tarkastusvelvollisuutta. Pelkästään myyjän käsitys jostakin kiinteistön ominaisuudesta taikka ilmoitus, jonka myyjä sanoo olevan tarkistamaton, ei ole tässä tarkoitettu myyjän antama tieto. (HE 120/1994 vp, s. 56)
Ostaja voi vedota virheeseen vain, jos hän on erehtynyt ilman omaa syytä. Ostaja ei voi vedota seikkaan, josta hänen voidaan olettaa tienneen kauppaa tehdessään. Ostajan on katsottava olevan selvillä yleisesti tiedossa olevista seikoista. Ostajan voidaan katsoa olevan tietoinen jostakin seikasta vain, jos hänellä samalla on käsitys sen merkityksestä. Ostaja ei menetä oikeuttaan vedota virheeseen, jos myyjä on vain lyhyesti maininnut seikasta, mutta ostajan ei kohtuudella voida olettaa ymmärtäneen siitä seuraavia vaikutuksia. (HE 120/1994 vp, s. 57)
Maakaaren 2 luvun 22 §:n mukaan myyjä ei vapaudu vastuusta, vaikka ostajan olisi pitänyt havaita virhe ennakkotarkastuksessa tai vaikka ostajan olisi pitänyt olla tietoinen virheestä, jos myyjä on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti.
Rivitaloasuntojen, kerrostaloasuntojen ja muiden osakehuoneistojen virheet
Asunto-osakeyhtiöiden osakehuoneistojen osalta säädetään asuntokauppalaissa lain 6 luvun 12 §:ssä lähes samansisältöisesti ostajan tietoisuuden merkityksestä. Ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Jos ostaja on ennen kaupantekoa tarkastanut asunnon tai ilman hyväksyttävää syytä jättänyt käyttämättä myyjän tarjoaman tilaisuuden asunnon tarkastamiseen, hän ei saa virheenä vedota seikkaan, joka hänen olisi pitänyt havaita tarkastuksessa. Ostaja ei ilman myyjän kehotusta tai muuta erityistä syytä ole velvollinen tarkistamaan myyjän asunnosta antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottamaan asunnon tarkastusta seikkoihin, joiden tutkiminen edellyttää erityisiä teknillisiä toimenpiteitä tai muita tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä.
Ostajan tietoisuus virheestä tai ostajan ennakkotarkastuksen laiminlyönti eivät kuitenkaan vapauta myyjää vastuusta, jos ostajan ei kaupantekoajankohtana voida edellyttää käsittäneen kyseisen seikan merkitystä tai jos hänellä on ollut aihetta olettaa, että se oikaistaan ennen asunnon hallinnan luovutusta. Mainittuja säännöksiä ei sovelleta myöskään, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti eikä myöskään sikäli kuin asuntokauppalain 6 luvun 19 §:stä muuta johtuu. Asuntokauppalain 6 luvun 19 §:ssä säädetään tilanteesta, jossa sekä myyjän että ostajan puolella on ollut huolimattomuutta.
Helsingin hovioikeuden ratkaisu asuntokauppariidassa 19.1.2026
Tämän kirjoituksen katalyyttinä on osaltaan toiminut Helsingin hovioikeuden 19.1.2026 antama tuomio käytetyn asunnon virhettä koskevassa riita-asiassa. Kirjoittajalla ei ole mitään liityntää kyseiseen riita-asiaan.
Helsingin hovioikeuden ratkaisussa 19.1.2026 on kyse vantaalaisen rivitalohuoneiston kaupasta sekä useista virheistä, kuten rakennusvirheistä ja kosteusvaurioista. Asunnon kauppahinta oli ollut 240.000 euroa, josta käräjäoikeus oli määrännyt virheiden perusteella palauttamaan noin 75.000 euroa ostajille, minkä lisäksi käräjäoikeus oli määrännyt myyjän maksamaan ostajille vahingonkorvausta noin 22.000 euroa. Asunnon myyjä vaati hovioikeudessa hinnanalennuksen ja vahingonkorvauksen tuntuvaa alentamista. Asiaa käsiteltiin hovioikeudessa useita päiviä.
Tapauksessa oli muun ohella kyse siitä, että ostajat olivat kauppaa ennen saaneet tietää kuntotarkastusraportin havainnosta rivitaloasunnon kellarikerrokseen vaatehuoneen kohdalle tihkuvasta kosteudesta. Kosteusmittauksissa asunnon sisäpuolella ei kuitenkaan havaittu viitteitä rakenteiden kosteusvaurioista. Kaupan jälkeen rakenteet osoittautuivat kuitenkin kosteusvaurioituneiksi. Hovioikeus katsoi selvitetyksi, että kosteusvauriot olivat johtuneet myyjän omistusaikanaan virheellisesti suorittamista remonteista, missä yhteydessä ulkoseinien vedeneriste oli asennettu virheellisesti ja puutteellisesti. Kyse oli myyjän vastuulla olevasta virheestä, johon ostajan ei ollut ennen kauppaa saamiensa tietojen perusteella syytä varautua.
Hovioikeus katsoi, että vaikka ostajat olivat osin olleet tietoisia kellarin katon tai välipohjan kosteudesta, heidän ei kuitenkaan ole voitu edellyttää ymmärtävän, että kosteusongelmat ovat hyvin laajoja.
Hovioikeus joutui arvioimaan muidenkin myyjän tekemien remonttien laatua. Ostajalle oli ennen kauppaa annettu tieto siitä, että rakennuksen sadevesi- ja salaojajärjestelmää oli modernisoitu vuosina 2009-2010. Asiantuntijatodistelun perusteella hovioikeus päätyi kuitenkin samaan lopputulokseen kuin käräjäoikeus siitä, että salaojitus oli toteutettu virheellisesti sen korkeusaseman ollessa liian korkea suhteessa kellarin lattiatasoon ja oletettuun rakennuksen perustamistasoon. Myös myyjän tekemien ulkoseinien eritysten katsottiin toteutetun virheellisesti. Kyse oli virheistä, joista myyjä vastasi, sillä ostajien katsottiin voineen luottaa siihen, että ilmoitetut remontit noudattavat remonttiajankohtiensa rakentamismääräyksiä ja hyvää rakentamistapaa.
Asunnossa katsottiin edellä mainittujen virheiden lisäksi olevan muita yksittäisiä virheitä.
Hinnanalennuksen määrän osalta keskeistä tapauksessa on, että kyseisessä asunto-osakeyhtiössä oli yhtiöjärjestyksellä poikettu asunto-osakeyhtiön ja osakkaan välisessä kunnossapitovastuun jaossa asunto-osakeyhtiölain säännöksistä siten, että osakas vastasi kaikilta osin alakerran kunnossapitovastuusta, jos alakerta oli otettu käyttöön. Myös salaojituksen katsottiin olevan osakkaan vastuulla.
Näin ollen, vaikka tapauksessa oli kyse asunto-osakeyhtiön rakenteiden kosteusvaurioista, ne olivat osakkaan vastuulla ja sitä kautta kokonaisuudessaan myyjän vastuulla.
Hinnanalennuksen määrä määriteltiin virheiden korjauskustannusten perusteella.
Tuomio ei ole tätä kirjoitettaessa 27.1.2026 lainvoimainen ja sen lopputulos voi muuttua korkeimmassa oikeudessa.
Tarvitsetko asunto- ja kiinteistöjuridiikkaan erikoistunutta asianajajaa?
Yksi tärkeimmistä erikoistumisaloistamme on asunto- ja kiinteistöjuridiikka. Asianajotoimisto Kinanen & Co Oy:n asianajajat ja muut juristit neuvovat asuntokaupan ja kiinteistökaupan virheisiin, rakennusvirheisiin, urakkariitoihin ja kiinteistönvälityksen virheisiin liittyvissä tilanteissa. Palvelemme sekä asunnon tai kiinteistön myyjiä että ostajia. Avustamme myös välitysliikkeitä kiinteistönvälityksen virheisiin liittyvissä riitatilanteissa. Voit siis kääntyä puoleemme, olipa asemasi asiassa mikä tahansa. Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä sivun alalaidasta löytyvällä yhteydenottolomakkeella tai soita 019 450 370 tai lähetä sähköpostia info@tapiokinanen.com.
Klaus Kinanen
asianajaja, LKV