Mikä on välitysmenettely?
Välitysmenettely on yleisille tuomioistuimille vaihtoehtoinen riidanratkaisumenettely, jota Suomessa hallinnoi Keskuskauppakamarin välityslautakunta (The Finland Arbitration Institute, lyhenne FAI). Välitysmenettely on suunnattu erityisesti liike-elämään liittyvien riitojen ratkaisuinstanssiksi ja se on yleisiin tuomioistuimiin verrattuna nopea, kustannustehokas ja luottamuksellinen vaihtoehto. Riidanratkaisun lisäksi FAI tarjoaa myös sovittelupalveluita.
FAI:n uudistuneet säännöt ovat olleet voimassa 1.1.2024 alkaen (https://arbitration.fi/valitysmenettely/saannot-ja-ohjeet/). Keskuskauppakamarin välityslautakunta ei ratkaise riitoja, vaan hallinnoi ja järjestää välitysmenettelyä prosessina sääntöjen mukaisesti. Riitoja ratkaisevat sääntöjen mukaisesti muodostettavat välitysoikeudet. Sääntöjen uudistamisen yhteydessä välitysmenettelyn terminologia uudistui ja vanhasta välimies-käsitteistöstä siirryttiin käyttämään sukupuolineutraaleja välitys-käsitteitä.
Prosessina välitysmenettely voi olla pitkälti samankaltainen kuin prosessi yleisissä tuomioistuimissa, kuitenkin edellä mainitut edut huomioiden. Prosessi voi olla luonteeltaan myös hieman vähemmän formaali kuin yleisissä tuomioistuimissa ja välitysoikeuden tapauskohtaista päätösvaltaa prosessuaalisten seikkojen suhteen on hieman enemmän. Lisäksi erona yleiseen tuomioistuinmenettelyyn on, että välitysoikeuden antama tuomio on lopullinen eikä välitysmenettelyssä ole lainkaan muutoksenhakuväylää.
Miten päästä välitysmenettelyyn?
Liike-elämän riitatilanteiden taustalla on usein jokin osapuolten välinen sopimus, kuten esimerkiksi yrityksen osakekannan kauppasopimus. Riidan ratkaisemisesta välitysmenettelyssä on mahdollista sopia myös riidan jo synnyttyä, mutta pääsääntönä on, että välitysmenettelystä sovitaan kirjallisesti välityslausekkeella, joka kirjataan osapuolten yhteiseen sopimukseen kuten muutkin sopimuksen ehdot. Sopimusta koskevat ja siihen liittyvät riita-asiat osoitetaan käsiteltäväksi välitysoikeudessa esimerkiksi seuraavanlaisella lausekkeella.
Tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan lopullisesti välitysmenettelyssä Keskuskauppakamarin välitysmenettelysääntöjen mukaisesti.
Lisäksi välityslausekkeessa on hyviä sopia esimerkkilauseketta yksityiskohtaisemmin esimerkiksi välitysmenettelyn paikasta, kielestä ja kokoonpanosta.
FAI:n säännöt ja menettelyn kulku pääpiirteittäin
Välitysmenettelyä prosessina säädellään tarkasti FAI:n välitysmenettelysäännöin. Säännöissä määrätään prosessin kulusta ja yksityiskohtaisista menettelytavoista sen eri vaiheissa. Säännöt koskevat esimerkiksi välitystuomareiden valintaa, vaatimusten ja todistelun esittämistä (kirjelmöintiä), prosessin aikatauluttamista ja välitystuomion antamista.
Välitysmenettely alkaa kantajan roolissa toimivan osapuolen jättäessä lautakunnalle aloittamishakemuksen. Vastaaja vastaa aloitushakemukseen ja tilanteen niin edellyttäessä esittää vastauksessaan myös vastakanteen tai kuittausvaatimuksen. Välitysoikeuden kokoonpanossa voi olla yksi tai kolme tuomaria, ja lähtökohtana on, että asian osapuolet nimeävät tuomarin tai tuomarit heti aloitushakemuksen ja vastauksen yhteydessä.
Välitysmenettelyn alkuvaiheessa välitysoikeus järjestää järjestäytymisistunnon, jossa välitysoikeuden koko kokoonpanon on tarkoitus sopia prosessin aikataulusta, tarkemmista menettelytavoista ja muista käytännön seikoista tulevan prosessin ajalle. Järjestäytymisistunnossa määritetään yleensä koko prosessin aikataulu tarkoittaen osapuolten vaatimusten ja todistelun esittämisen määräaikoja aina suullisen käsittelyn järjestämiseen asti. Prosessi siis etenee lähtökohtaisesti järjestäytymisistunnossa määritellyllä tavalla.
Pääkäsittelyn sisältö voi olla hyvin samankaltainen kuin yleisessä tuomioistuimessa (asiaesittelyt, kirjallisten todisteiden läpikäynti, asianosaisten kuuleminen, todistajien kuuleminen, loppulausunnot), mutta tästä pääkäsittelyn tavanomaisesta sisällöstä ja järjestyksestä voidaan välitysmenettelyssä myös poiketa. Merkittävänä erona valtaosaan yleisissä tuomioistuimissa käsiteltäviin asioihin nähden on se, ettei välitysoikeuden suullinen käsittely lähtökohtaisesti ole yleisölle avoin ja julkinen tilaisuus, vaan oikeidenkäynti käydään suljetuin ovin.
Välitysmenettelyn kustannukset
Heti välitysmenettelyn alussa kumpikin osapuoli maksaa välitysmenettelyn hakemusmaksun 3 000,00 euroa.
Lisäksi välityslautakunta veloittaa kuluennakon, joka määritetään riidan rahamääräisen arvon perusteella FAI:n sääntöjen liitteenä olevien taulukoiden mukaisesti. Riidan arvolla tarkoitetaan sääntöjen mukaan kaikkien vaatimusten yhteenlaskettua määrää. Asian osapuolet maksavat kuluennakon lähtökohtaisesti puoliksi ja kuluennakolla on tarkoitus kattaa menettelystä aiheutuvat kustannukset.
Mikäli alkuperäisen kanteen vastaaja nostaa vastakanteen ja kumpikin osapuoli on siis vuoroin kantajan ja vuoroin vastaajan roolissa, voi lautakunta määrätä erilliset kuluennakot pääkanteen ja vastakanteen vaatimuksille, jolloin kumpikin osapuoli maksaa kuluennakon esittämänsä vaatimuksen osalta.
Mikäli riidan arvo tai prosessin kustannusten kannalta muut merkitykselliset seikat, kuten asian vaikeusaste, kasvavat prosessin kuluessa, voi lautakunta missä tahansa prosessin vaiheessa muuttaa kuluennakon määrää ja velvoittaa osapuolet maksamaan lisää kuluennakkoa.
Välityslautakunta määrittää sääntöjen liitteenä olevan taulukon mukaisesti myös välitysmenettelyn välitystuomarin tai -tuomareiden palkkiot.
Lisäksi asian osapuolille aiheutuu luonnollisesti kuluja oman avustajan käyttämisestä prosessissa.
Välitysmenettelyn hyödyt ja haitat
Joitakin jo edellä mainittuja välitysmenettelyn plussia ovat menettelyn nopeus, kustannustehokkuus ja luotettavuus. Välitysoikeus antaa asiassa lopullisen tuomion, johon ei ole mahdollista hakea muutosta. Välitysoikeudessa asia tulee siis niin sanotusti käsiteltyä kerralla loppuun.
Edellä on käsitelty välitysmenettelystä aiheutuvia kuluja ja niiden muodostumista riidan intressin perusteella. Välitysoikeuden kokoaminen ja menettely itsessään on huomattavasti hintavampaa kuin käräjäoikeudessa, jossa vastaavana hallinnointikuluna on ainoastaan kiinteä oikeudenkäyntimaksu. Etenkin kolmen tuomarin kokoonpanossa itse prosessiin liittyvät kulut ovat huomattavasti yleisiä tuomioistuimia korkeammat. Yhdistävänä tekijänä prosessien kuluerissä on oman avustajan käyttämisestä aiheutuvat kulut.
Välitysmenettelyn sääntöjen mukaan lopullinen välitystuomio on annettava 9 kuukauden kuluessa ja nopeutettua välitysmenettelyä koskevien sääntöjen mukaan 3 kuukauden kuluessa siitä, kun välitysoikeus on saanut jutun asiakirjat lautakunnalta. Perustellusta syystä tuomion antamisen määräaikaa voidaan tosin pidentää. Joka tapauksessa laajojen ja monimutkaisten riita-asioiden käsittelyssä välitysmenettely on varmuudella nopeampi vaihtoehto kuin yleiset tuomioistuimet, joissa jo ensimmäisen oikeusasteen käsittelyyn voi kulua useampi vuosi. Muutosta haettaessa asia pitkittyy entisestään ja asian loppuun saattamiseen voi kulua vuosikausia. Tällaiseen prosessiin kuluu ajan lisäksi myös rahaa sekä muita liiketoiminnassa tärkeitä resursseja ja voimavaroja.
Vaikka välitysmenettely onkin prosessina hintava, se mahdollistaa nopean ja tehokkaan riidanratkaisun. Kun riita-asian käsittely ei pitkity loputtomiin ja asia ratkeaa lopullisesti suhteellisen lyhyessä ajassa, eivät yrityksen toiminta ja voimavarat jää junnaamaan riidan ympärille kohtuuttoman pitkäksi aikaa. Näin ollen yrityksellä ja myös sen ihmisillä on paremmat edellytykset toimia ja myös jatkaa toimintaansa riita-asiasta ja mahdollisesti myös sen lopputuloksesta riippumatta.
Asianajaja välitysmenettelyyn
Asianajotoimisto Kinanen & Co:n asianajajat ja muut juristit avustavat yrityksiä välitysmenettelyssä käsiteltävissä riita-asioissa. Jos tarvitset asiamiestä tai avustajaa välitysmenettelyyn, ole yhteydessä toimistoomme puhelimitse 019 450 370 tai info@tapiokinanen.com neuvottelun sopimista varten.