Kryptovaluuttojen verotus on äkkiseltään monimutkaiselta vaikuttava asia, mutta lähtökohta on selvä. Veronalaiset tulot on ilmoitettava Verohallinnolle. Jos kryptovaluuttojen luovutusvoitot jäävät ilmoittamatta, kyse voi olla veropetoksesta. Aina kyse ei kuitenkaan ole törkeästä veropetoksesta, vaikka vältetyn veron määrä olisi merkittävä.
Keväällä 2026 suomalaisessa kryptoyhteisössä keskusteltiin Rovaniemen hovioikeuden 9.4.2026 antamasta ratkaisusta. Ratkaisu koski jatkokäsittelyluvan epäämistä, mutta asian taustalla oli Lapin käräjäoikeuden 21.10.2025 antama tuomio. Itse tapauksessa oli kyse kryptovaluutalla tehdystä veropetoksesta. Syytetty oli jättänyt ilmoittamatta kryptovaluuttojen luovutusvoittoja ja vältetyn veron määrä oli noin 28 000 euroa.
Tapaus ylitti uutiskynnyksen mielestäni ennen kaikkea siksi, että syytettyä ei tuomittu syyttäjän vaatimasta törkeästä veropetoksesta, vaikka vältettyjen verojen määrä oli huomattava. Sen sijaan käräjäoikeus tuomitsi hänet perusmuotoisesta veropetoksesta.
Ratkaisun jälkeen moni on kysynyt, voisiko sama arviointi soveltua myös heidän tilanteeseensa. Tässä kirjoituksessa käyn läpi, mistä tapauksessa oli kyse, milloin kryptovaluuttoihin liittyvä veropetos täyttyy ja milloin veropetosta voidaan pitää törkeänä.
Mistä Lapin käräjäoikeuden tapauksessa oli kyse?
Kryptovaluuttojen luovutusvoitot jäivät pois veroilmoitukselta
Lapin käräjäoikeuden käsittelemässä tapauksessa syytetty ei ollut täydentänyt verovuoden 2021 esitäytettyä veroilmoitustaan kryptovaluuttojen myynneistä syntyneillä luovutusvoitoilla.
Verohallinto ehti toimittaa verotuksen ilman tietoa näistä luovutusvoitoista. Syytetty ilmoitti tulot Verohallinnolle vasta seuraavana vuonna eli vasta sen jälkeen, kun verovuoden 2021 verotus oli jo päättynyt. Ennen oikeudenkäyntiä syytetty oli maksanut hänelle määrätyt verot.
Luovutusvoittojen määrä oli noin 87 000 euroa. Verovaikutus eli vältetyn veron määrä oli noin 28 000 euroa. Nämä määrät olivat asiassa riidattomia.
Mihin syytetty vetosi puolustuksekseen?
Syytetty kiisti tahallisuuden. Hän vetosi siihen, ettei hänellä ollut veron välttämistarkoitusta. Lisäksi hän kertoi, että kyse oli ensimmäisestä kerrasta, kun hän oli saanut luovutusvoittoja kryptovaluuttojen myynneistä.
Syytetty kertoi myös yrittäneensä ilmoittaa luovutusvoitot, mutta ilmoitusjärjestelmä ei hänen mukaansa ollut toiminut. Lisäksi hän vetosi vaikeaan elämäntilanteeseen. Puolustuksessa vedottiin vielä niin sanottuun tehokkaaseen katumiseen, koska syytetty oli myöhemmin ilmoittanut luovutusvoitot Verohallinnolle oma-aloitteisesti.
Miten käräjäoikeus arvioi tekoa?
Käräjäoikeus katsoi, ettei tehokas katuminen tullut kyseeseen. Veropetos oli jo täyttynyt siinä vaiheessa, kun verovuoden 2021 verotus oli päättynyt.
Käräjäoikeus katsoi myös, että syytetty oli tiennyt velvollisuudestaan ilmoittaa saamansa myyntitulot verotusta varten. Oikeus kiinnitti huomiota siihen, ettei Verohallinnon ohjeistus ollut epäselvää. Lopputuloksena käräjäoikeus piti tekoa tahallisena veropetoksena.
Rajanveto tapauksessa koski ennen kaikkea sitä, oliko kyse perusmuotoisesta vai törkeästä veropetoksesta. Käräjäoikeus piti noin 28 000 euron vältettyä veroa määrältään huomattavana. Tämä puolsi törkeän veropetoksen tunnusmerkistön täyttymistä.
Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, ettei teko ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. Arvioon vaikuttivat erityisesti se, että syytetty oli ilmoittanut luovutusvoitot oma-aloitteisesti, maksanut verot ja että laiminlyöntiin oli osaltaan vaikuttanut hänen vaikea elämäntilanteensa. Tämän vuoksi syytetty tuomittiin perusmuotoisesta veropetoksesta, mutta ei törkeästä veropetoksesta.
Hovioikeus ei myöntänyt asiassa jatkokäsittelylupaa. Tätä kirjoitettaessa hovioikeuden ratkaisuun oli kuitenkin vielä mahdollista hakea muutosta 8.6.2026 mennessä, joten asia ei ollut vielä lainvoimainen.
Mikä on veropetos?
Veropetoksesta säädetään rikoslain 29 luvun 1 §:ssä. Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että henkilö antaa verotusta varten väärän tiedon, salaa verotukseen vaikuttavan tiedon, laiminlyö verotusta koskevan velvollisuutensa veron välttämistarkoituksessa tai toimii muuten petollisesti. Lisäksi menettelyn tulee aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa se, että vero jää määräämättä, vero määrätään liian alhaiseksi tai veroa palautetaan perusteettomasti.
Kryptovaluuttojen kohdalla tyypillinen tilanne on se, että verovelvollinen jättää ilmoittamatta luovutusvoitot esitäytetyllä veroilmoituksella. Kyse ei siis välttämättä ole aktiivisesta väärän tiedon antamisesta, vaan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä.
Veropetos edellyttää tahallisuutta
Veropetos on rangaistava vain tahallisena. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tekijän on täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että hänen toimintansa tai laiminlyöntinsä johtaa siihen, että vero jää määräämättä tai vero määrätään liian alhaiseksi (tai palautetaan aiheettomasti).
Tahallisuuteen liittyy myös tietoisuus verovelvollisuudesta. Veropetosrikoksissa tahallisuuden arviointi on mielestäni varsin ankaraa. Lähtökohtana pidetään sitä, että verovelvollisen on ilmoitettava saamansa tulot verotusta varten. Taloudellista toimintaa harjoittavan henkilön odotetaan myös ottavan selvää niistä säännöistä, jotka koskevat hänen toimintaansa. Se, että henkilö ei ole selvittänyt, miten hänen toimintaansa verotetaan, ei yleensä vapauta vastuusta.
Kryptovaluuttojen osalta Verohallinto on julkaissut pitkään ohjeistusta kryptovarojen verotuksesta. Siksi väite siitä, ettei verovelvollinen tiennyt kryptovaluuttojen verotusta koskevista säännöistä, on vain harvoin vahva puolustus. Suuri osa kryptovaluuttoihin liittyvistä veropetosasioista on vero-oikeudellisesti melko suoraviivaisia.
Poikkeuksiakin voi olla. Kryptovaroihin ja uusiin sijoitusinstrumentteihin liittyy tilanteita, joissa verokohtelu voi olla aidosti tulkinnanvarainen. Jos vero-oikeudellinen kysymys on aidosti epäselvä, se voi vaikuttaa myös rikosoikeudellisen tahallisuuden arviointiin.
Esitäytetyn veroilmoituksen täydentäminen on verovelvollisen vastuulla
Esitäytetty veroilmoitus ei poista verovelvollisen omaa vastuuta. Verotusmenettelylain 7 §:n mukaan verovelvollisen on tarkistettava esitäytetyn veroilmoituksen tiedot. Jos tiedoissa on puutteita tai virheitä, ne on korjattava ilmoittamalla puuttuvat tai korjatut tiedot Verohallinnolle. Jos verovelvollinen ei ilmoita muutoksia esitäytettyyn veroilmoitukseen, hänen katsotaan antaneen veroilmoituksen esitäytettyjen tietojen mukaisena.
Edellä mainittu on verorikosasioissa käytännössä tärkeä lähtökohta.
Työssäni asianajajana olen havainnut, että esitäytetyn veroilmoituksen täydentämättä jättäminen kryptovaluutoista saaduilla tuloilla on yleisin tekotapa kryptovaluuttoihin liittyvissä veropetosasioissa. Tilanteet eivät kuitenkaan ole keskenään samanlaisia. Merkitystä voi olla esimerkiksi sillä, onko veroilmoitusta jätetty kokonaan korjaamatta, onko siihen tehty muita korjauksia mutta jätetty kryptotulot ilmoittamatta, tai onko veroilmoitukselle ilmoitettu kryptovaluuttoihin liittyviä tappioita tai kuluja mutta ei vastaavia voittoja.
Lisäksi joskus ilmoitettavien tulojen määrä voi olla näytöllisesti epäselvä, vaikka vero-oikeudellisesti tulojen veronalaisuus olisikin selvää. Näytöllinen epäselvyys liittyy yleensä kokonaan tai osittain puutteellisen tositeaineistoon. Nykyään eri kryptovarapalvelut tarjoavat hyvät työkalut omien kryptotransaktioiden taltioimiseen ja säilyttämiseen, mutta aikaisemmin aineistojen haltuun saaminen jälkikäteen saattoi olla hyvinkin vaikeaa tai aineistot katosivat kryptopörssien kaatuessa.
Voiko veropetostuomion välttää maksamalla verot jälkikäteen?
Veropetoksesta epäillyt yleensä kysyvät, voiko veropetostuomion välttää maksamalla verot jälkikäteen. Useimmiten vastaus on ei.
Veropetos täyttyy yleensä silloin, kun verotusta koskeva päätös on tehty ja vero on jäänyt määräämättä tai se on määrätty liian alhaiseksi. Henkilökohtaisessa tuloverotuksessa tämä tarkoittaa käytännössä sitä hetkeä, jolloin kyseisen verovuoden verotus päättyy.
Jos kryptotulot ilmoitetaan vasta verotuksen päättymisen jälkeen, veropetos on jo täyttynyt. Jälkikäteinen ilmoittaminen ja verojen maksaminen voivat silti vaikuttaa asian kokonaisarviointiin, rangaistuksen mittaamiseen ja siihen, pidetäänkö tekoa törkeänä. Ne eivät kuitenkaan automaattisesti poista rikosvastuuta.
Jos Verohallinto saa tiedon puuttuvista tuloista esitäytetyn veroilmoituksen määräpäivän jälkeen mutta ennen verotuksen päättymistä, kyse voi olla veropetoksen yrityksestä. Rikoslain veropetossäännöksessä veropetoksen yritys on kuitenkin rinnastettu täytettyyn tekoon.
Tehokas katuminen voi tulla kyseeseen vain rajatuissa tilanteissa. Rikoslain 5 luvun 2 §:n mukaan rikoksen yrityksestä ei rangaista, jos tekijä vapaaehtoisesti luopuu rikoksen täyttämisestä tai estää tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen. Jos seuraus on jo syntynyt eli verotus on jo päättynyt väärien tai puutteellisten tietojen perusteella, tehokkaaseen katumiseen vetoaminen on olennaisesti vaikeampaa.
Käytännön toimintaohjeena voidaan todeta, että jos epäilee kryptovaluuttoihin liittyviä tuloja jääneen ilmoittamatta, asia kannattaa selvittää ja korjata viimeistään esitäytetyn veroilmoituksen palautuspäivänä. Jos tämä on jäänyt tekemättä, voi vielä myöhemminkin mutta ennen kyseisen verovuoden verotuksen päättymistä Verohallinnolle tehty ilmoitus vaikuttaa lieventävästi mahdollisessa teon rikosoikeudellisessa arvostelussa.
Milloin veropetos on törkeä?
Rikoslain 29 luvun 2 §:n mukaan veropetos on törkeä, jos siinä tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti. Lisäksi edellytetään, että veropetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Näitä perusmuotoisesta rikoksesta törkeän tekeviä perusteita sanotaan yleisesti rikosoikeudessa kvalifiointiperusteiksi.
Törkeän veropetoksen viimeksi mainittu edellytys eli kokonaistörkeys on tärkeä. Pelkkä jonkin yksittäisen kvalifiointiperusteen täyttyminen ei vielä automaattisesti tarkoita, että kyse on törkeästä veropetoksesta. Tuomioistuimen on arvioitava tekoa kokonaisuutena.
Huomattava taloudellinen hyöty
Kryptovaluuttoihin liittyvissä veropetosasioissa törkeän veropetoksen perusteena on useimmiten huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelu. Veropetoksessa hyödyllä tarkoitetaan yleensä vältetyn veron määrää eli sitä veroa, joka olisi tullut maksettavaksi, jos tiedot olisi ilmoitettu oikein.
Laissa ei ole euromääräistä rajaa sille, milloin hyöty on huomattava. Oikeuskäytännössä raja on kuitenkin vakiintunut karkeasti noin 17 000-20 000 euron tasolle. Jos vältetyn veron on vähintään näin paljon, törkeän veropetoksen kvalifiointiperuste yleensä täyttyy.
Lapin käräjäoikeuden tapauksessa vältetyn veron määrä oli noin 28 000 euroa. Tämän vuoksi käräjäoikeus katsoi, että huomattavan taloudellisen hyödyn edellytys täyttyi.
Erityinen suunnitelmallisuus
Toinen törkeän veropetoksen peruste on erityinen suunnitelmallisuus. Kryptovaluuttoihin liittyvissä asioissa tähän vedotaan harvemmin kuin huomattavaan taloudelliseen hyötyyn.
Erityinen suunnitelmallisuus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että veropetosta on valmisteltu, toimintaa on järjestelty verojen välttämiseksi tai tekoa on pyritty peittelemään.
Pelkästään se, että tulojen ilmoittamatta jättäminen koskee useaa verovuotta, ei vielä sellaisenaan tarkoita, että teko olisi tehty erityisen suunnitelmallisesti. Korkein oikeus on ottanut tähän kantaa ratkaisussaan KKO 2007:102.
Kokonaistörkeys ratkaisee lopputuloksen
Törkeän veropetoksen arvioinnissa ratkaisevaa on lopulta kokonaisuus. Vaikka vältetyn veron määrä olisi huomattava, tuomioistuin voi päätyä siihen, ettei teko ole kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Lapin käräjäoikeuden ratkaisussa juuri näin tapahtui. Vältetyn veron määrä puolsi törkeää veropetosta, mutta kokonaisarvostelussa painoarvoa annettiin syytetyn oma-aloitteiselle ilmoittamiselle, verojen maksamiselle ja vaikeille henkilökohtaisille olosuhteille. Näiden seikkojen perusteella teko jäi perusmuotoiseksi veropetokseksi.
Lapin käräjäoikeuden ratkaisu ei sen sijaan tarkoita, että noin 28 000 euron vältetty vero johtaisi yleisesti vain perusmuotoiseen veropetokseen. Se tarkoittaa, että törkeyden arviointi on tapauskohtaista ja että kokonaistörkeyden vaatimus on todellinen, ei pelkkä muodollisuus.
Miksi rajanveto on käytännössä tärkeä?
Perusmuotoisen ja törkeän veropetoksen ero on käytännössä merkittävä.
Perusmuotoisesta veropetoksesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Törkeästä veropetoksesta rangaistus on vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. Enintään kahden vuoden mittainen vankeusrangaistus voidaan ensikertalaiselle yleensä tuomita ehdollisena. Tyypillisesti kryptovaluuttoihin liittyvissä veropetosasioissa vankeusrangaistukset ovatkin ehdollisia eli niihin ei sisälly välitöntä vapaudenmenetystä.
Perusmuotoisen ja törkeän tekomuodon ero näkyy myös syyteoikeuden vanhentumisessa. Perusmuotoisen veropetoksen syyteoikeus vanhenee viidessä vuodessa. Törkeän veropetoksen syyteoikeus vanhenee kymmenessä vuodessa.Kryptovaluutta-asioissa tällä voi olla suuri merkitys, koska tarkastelussa on usein vuosien takaisia tapahtumia. Ei ole poikkeuksellista, että esitutkinnassa tai verotarkastuksessa käydään läpi 5-10 vuoden takaisia transaktioita. Jos sama menettely kattaa useita verovuosia, kyse voi usein olla yhdestä jatkuvasta teosta. Tällöin vanhentumista ei välttämättä arvioida jokaisen verovuoden osalta erikseen, vaan teon päättymisajankohdan mukaan. Tähän liittyy kuitenkin poikkeuksia ja rikoksen yksiköinti on oma erillinen rikosoikeudellinen kysymyksensä.
Johtopäätökset
Lapin käräjäoikeuden ratkaisu on monella tapaa tyypillinen kryptovaluuttaliitännäisessä veropetosasiassa annettu tuomio. Siitä nähdään, että kryptovaluuttojen luovutusvoitot on ilmoitettava veroilmoituksella. Esitäytetty veroilmoitus ei vapauta verovelvollista tarkistus- ja täydentämisvastuusta. Varsin usein törmään itse sellaiseen väitteeseen, että Verohallinnon uskotaan kirjaavan esitäytetylle veroilmoitukselle sen, mitä pitääkin. Tämä ei siis pidä paikkaansa, vaan verovelvollisen tulee aina itse tarkistaa esitäytetty veroilmoitus huolellisesti ja verrata sitä omiin muistiinpanoihinsa ja tehdä tarvittavat korjaukset.
Toisaalta ratkaisu muistuttaa, että törkeän veropetoksen arviointi ei perustu pelkkään euromäärään. Vältetyn veron määrä on tärkeä kvalifiointiperuste, mutta sen lisäksi arvioidaan teon kokonaisuutta. Miten teko on tehty, onko sitä peitelty, kuinka oma-aloitteisesti asia on myöhemmin korjattu ja millaiset olosuhteet tekoon ovat liittyneet.
Kenenkään ei silti kannata rakentaa puolustustaan sen varaan, että verot voi jättää ilmoittamatta ja korjata asian myöhemmin. Jälkikäteinen ilmoittaminen voi auttaa, mutta se ei poista sitä lähtökohtaa, että veropetos voi olla jo täyttynyt verotuksen päätyttyä.
Jos kryptovaluuttoihin liittyviä tuloja on jäänyt ilmoittamatta, asia kannattaa selvittää ajoissa. Mitä aikaisemmin asia korjataan, sitä paremmat mahdollisuudet on välttää rikosoikeudellisesti vakavimmat seuraukset.
Mielestäni kryptoyhteisössä innostuttiin ratkaisusta hieman liikaakin. Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että oikeudellisen tekstin ymmärtäminen edellyttää myös ymmärrystä tekstin oikeudellisesta kontekstista. Tässä tapauksessa huomiota tulee kiinnittää siihen, että teko katsottiin perusmuotoiseksi nimenomaan kokonaistörkeyden puuttuessa kyseisessä yksittäistapauksessa.
Nopeat vinkit
- Kryptovaluuttojen luovutusvoitot ja muut veronalaiset kryptotulot on ilmoitettava Verohallinnolle.
- Esitäytetty veroilmoitus on tarkistettava ja puuttuvat tiedot on täydennettävä.
- Veropetos voi täyttyä, kun verotus päättyy eli verotus toimitetaan puutteellisten tietojen perusteella.
- Verojen maksaminen jälkikäteen ei automaattisesti poista rikosvastuuta, mutta se voidaan ottaa huomioon teon kokonaisarvostelussa ja rangaistusta lieventävänä seikkana.
- Törkeä veropetos edellyttää kvalifiointiperusteen (huomattava taloudellinen hyöty tai erityinen suunnitelmallisuus) lisäksi sitä, että teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä.
- Noin 17 000-20 000 euron vältetty vero voi oikeuskäytännössä täyttää huomattavan hyödyn vaatimuksen, mutta kvalifioinnin lopputulos (törkeä vai ei) arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
Tarvitsetko asianajajan veropetosasiaan?
Ethän koskaan tee merkittäviä päätöksiä ilman riittävää tietoja ja varmuutta siitä, miten tieto taipuu sinun tilanteeseesi. Tämä kirjoitus on yleisluontoinen kirjoitus eräästä oikeustapauksesta ja kryptovaluuttoihin liittyvän veropetoksen arvioinnista. Sovella tietoa yksittäistapaukseen vain asiantuntijan kanssa.
Talousrikosoikeus on yksi Asianajotoimisto Kinanen & Co:n erikoistumisaloista. Toimistomme asianajajat ja muut juristit hoitavat jatkuvasti niin pieniä kuin hyvinkin laajoja talousrikosasioita. Olemme hoitaneet runsaasti myös kryptovaluuttoihin liittyviä veropetosasioita. Jos sinusta tuntuu siltä, että tarvitset apua vero- tai talousrikosasiassa, ota rohkeasti yhteyttä puhelimitse 019 450 370 tai sähköpostitse info@tapiokinanen.com.
Klaus Kinanen
asianajaja
Oletko jo huomannut aikaisemman kirjoituksemme?
Aikaisempi kirjoituksemme https://www.tapiokinanen.com/veropetos-kryptovaluutalla/ on auttanut lukuisia Verohallinnon selvityspyynnön tai poliisin yhteydentoton saaneita kryptovaluuttasijoittajia selvittämään asiaansa ja hakemaan oikeudellista asiantuntija-apua. Muistathan vanhoja artikkeleita lukiessasi huomioida mahdolliset lakimuutokset ja Verohallinnon ohjeiden muutokset.