Verotarkastus on verotusmenettely-, ennakkoperintä- ja arvonlisäverolaissa sekä näihin perustuvissa asetuksissa säädetty viranomaistoimintaa.
Verotarkastus voidaan tehdä kokonaistarkastuksena, osittaistarkastuksena tai rajattuna tarkastuksena sekä vertailutietotarkastuksena. Tarkastuksen laajuuden määrää tarkoituksenmukaisuus. Aivan viime aikoina on lisäksi ryhdytty puhumaan reaaliaikaisesta ja ohjaavasta verotarkastuksesta, johon liittyy varteenotettavia oikeusturvanäkökohtia.
Tarkastuskohteen valinta perustuu verohallinnon valtakunnalliseen veroriskienhallintaan ja kohdistuu siten sellaisiin verovelvollisiin, joiden veronmaksu- ja ilmoituskäyttäytymisen valvonnan voidaan olettaa pienentävän verovajetta eli lisäävän verotuloja. Syy tarkastukseen voi olla myös viranomaisyhteistyö poliisin ja tullin kanssa.
Verotarkastuksen tarkoituksena on lisätä myönteisyyttä veronmaksuun ja kannustaa toimimaan oikein.
Tarkoitus ja tavoitteet toteutuvat verovelvollisen mielestä usein kohtuuttomilta tuntuvilla jälkiveroilla ja veronkorotuksilla ja muilla liitännäisseurauksilla. Kaikki verovelvolliset eivät jatka syystä tai toisesta harjoittamaansa liiketoimintaa verotarkastuksen jälkeen. Osa tuntee tulleensa väärin kohdelluksi, koska ovat mielestään menetelleet oikein ja jopa annettujen ohjeiden mukaisesti. Näissä tapauksissa verovelvollinen ja verotarkastus puhuvat eri kieltä eikä yhteistä ajatusta löydy.
Verotarkastus ei ole läpihuutoasia minkään kokoisessa yrityksessä. Se vaatii valmistautumista, jota useinkaan ei malteta tai osata tehdä.Valmistautumiseen ei riitä tarkastukseen pyydetyn aineiston luovuttamista verotarkastajille. Valmistautumiseen kuuluu aineiston läpikäynti sen asianmukaisuuden varmistamiseksi, tasekirjojen ja liitetietojen koonti, kaikkien asiaan liittyvien toimitus- ja rahoitussopimusten ja niiden liitteiden koonti, tulli- ja rahtiasiakirjojen koonti, alihankintasopimusten ja alihankkijoiden taustaselvitysten taltioiden koonti, kirjeenvaihto ja muistiot tarpeellisen osin, työsopimukset ja työvuoro- ja tuntilistat jne. vain muutamia mainitakseni.
Verotarkastusajankohta ilmoitetaan yleensä pari viikkoa etukäteen, joten kaikkeen edellä mainittuunkaan valmistautumiseen ei ole riittävästi aikaa. Tämän johdosta verotarkastukseen tulisikin valmistautua koko ajan varmistamalla eri asioiden riittävä dokumentointi, hallittu tallentaminen ym. osana verovelvollisen jatkuvaa varsinaista liiketoimintaa. Kyse on ennakoinnista ja tavasta hoitaa asioita, joita verotarkastus erittäin suurella todennäköisyydellä tulee joskus kysymään.
Verotarkastuksen suorittamispaikka ja ketä järjestetäänpaikalle verovelvollisen puolelta, ei ole myöskään itsestään selvä asia.