Vakuustakavarikon käyttö talousrikosasiassa
Talousrikosasioissa varsin usein jo verotarkastuksen aikana määrätään verovelvollisen omaisuutta vakuustakavarikkoon oletettuun rikokseen perustuvan vahingonkorvauksen tai hyvityksen taikka valtiolle menetettäväksi tuomittavan rahamäärän maksamisen turvaamiseksi. Tällöin siis verotarkastusta toimitetaan yhtä aikaa aloitetun esitutkinnan kanssa. Vakuustakavarikossa on kyse ns. turvaamistoimesta.
Vakuustakavarikosta päättää tuomioistuin hakijan, joka on yleensä esitutkinnan tutkinnanjohtaja, vaatimuksesta ns. summaarisessa menettelyssä.
Vakuustakavarikko voidaan määrätä myös väliaikaisena pelkästään tutkinnanjohtajan päätöksin, jos asia ei siedä viivytystä. Päätös on saatettava viikon kuluessa käräjäoikeuden käsiteltäväksi raukeamisen uhalla.
Määrättäessä väliaikainen vakuustakavarikko koskemaan epäillyn omaisuutta ja saatettaessa asia käräjäoikeuden käsiteltäväksi määräajassa on käytettävissä yleensä keskeneräisen verotarkastuksen tai esitutkinnan sen perusteella tekemät vajavaisetkin johtopäätökset.
Tällöin ei yleensä ole kaikilta osin vielä lainkaan selvää mihin johtopäätökset rikosoikeudellisessa arvioinnissa johtaisivat.
Tarpeeton vakuustakavarikko ja valtion vahingonkorvausvastuu
Mitä sitten tapahtuu, jos syytteen nostamisen jälkeen käräjäoikeus hylkääkin kaikki syytteet ja kumoaa vakuustakavarikon?
Vakuustakavarikko on silloin määrätty tarpeettomasti, mutta määräämisestä on saattanut aiheutua epäillylle henkilölle jo vakavaa vahinkoa omaisuuden käytön estymisellä, tulojen keskeytymisellä tai jopa harjoitetun yritystoiminnan tosiasiallisella päättymisellä eri syistä kuten tavarantoimittajien kieltäydyttyä toimituksista.
Oikeudenkäymiskaaren mukaan sen, joka on tarpeettomasti hankkinut turvaamistoimen, on korvattava vastapuolelle turvaamistoimesta ja sen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko ja asiassa aiheutuneet kulut. Kyse on siis valtion korvausvastuusta lähtökohtaisesti poliisin tarpeettoman toimenpiteen takia.
Aikaisemmin on katsottu, että korvausvastuun toteutuminen edellyttää tuottamuksellista poliisin toimintaa eli määrättäessä väliaikainen vakuustakavarikko ja haettaessa sille käräjäoikeuden päätös olisi pitänyt syyllistyä esim. huolimattomaan menettelyyn luotettaessa virheellisesti tehtyyn verotarkastukseen.
Valtion vahingonkorvausvastuun edellytyksistä KKO 2022:75
Korkein oikeus on ottanut tuoreessa 9.12.2022 antamassaan päätöksessä KKO 2022:75 kantaa siihen, onko valtion vastuussa kyse tuottamusvastuusta vai tuottamuksesta riippumattomasta ns. ankarasta vastuusta.
Korkein oikeus totesi, tosin äänestyksen jälkeen, että vastuu vakuustakavarikosta ja väliaikaisesta vakuustakavarikosta aiheutuneen vahingon korvaamisesta on tuottamuksesta riippumatonta. Valtion vastuu on siis ns. ankaraa vastuuta pidättämiseen oikeutetun virkamiehen toimenpiteistä.
Kysymyksessä tuli tämän jälkeen arvioitavaksi, milloin vakuustakavariko on ollut aiheeton. Tästä kysymyksestä ei ollut aikaisempaa korkeimman oikeuden ratkaisua.
Korkein oikeus lähestyi asiaa siten, että rikoksesta epäiltyyn henkilöön kohdistettua vakuustakavarikkoa on pidettävä tarpeettomasti hankittuna, jos rikosepäily osoittautuu oikeudenkäynnissä perusteettomaksi. Esillä olevassa tapauksessa kaikki syytteet tulivat hylätyksi. Henkilö ei ollut syyllistynyt siihen tekoon, josta häntä epäiltiin ja joka kuitenkin oli ollut väliaikaisen vakuustakavarikon perusteena.
Edelleen korkein oikeus linjasi, että korvausvastuun edellytyksenä ei ole, että vakuustakavarikko olisi sinänsä lainvastainen eli että sitä ei edes käytettävissä olevien tietojen perusteella olisi tullut hakea eikä määrätä.
Käräjäoikeudessa valtion puolesta esitettiin, että tarpeettomuus kumoutuisi sillä, että poliisi joutuu toimimaan syytä epäillä -perusteella keskeneräisessä esitutkintavaiheessa turvatakseen asianomistajan, tässä tapauksessa Verohallinnon, korvaussaatavat.
Tällä perustelulla ei siis korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan ole nyt merkitystä. Käytännön toiminnassa verotarkastuksen ja esitutkinnan aikana johtopäätökseen on hyvä yhtyä. Varsin usein tapahtuu niin, että verotarkastusta tehdään tietyn perusajatuksen siivittämänä, joka helposti sulkee pois muut järkevätkin vaihtoehdot asian tarkastelulle. Poliisi taas joutuu tukeutumaan vain meneillään olevan verotarkastuksen väitteisiin, jotka vähitellen ovat muodostumassa tarkastuskertomuksen totuudeksi. Samainen kertomus on sitten lopulta myös syytteen peruste.
Nyt vahvistettu ankara vastuu ja vakuustakavarikon tarpeettomuuskriteerin täyttyminen syytteen tultua hylätyksi tulee siten jatkossa huomioida verotarkastuksen laatuna ja myös esitutkinnan kriittisenä suhtautumisena vakuustakavarikon todellisten edellytysten harkinnassa keskeneräisessä esitutkintavaiheessa.
Nostamatta jääneet vahingonkorvauskanteet
Asian toinen puoli on, että jo nyt on olemassa tapauksia, joissa valtion korvausvastuu olisi toteutettavissa syytteiden tultua hylätyksi. Tosiasiassa korvausvaatimuksia ei ole esitetty johtuen juuri aikaisemmasta kannasta, että vastuu edellyttää tuottamusta. Tuottamuksen puuttuminen on ollut yksinkertaista esittää, jolloin syytteistä vapautunut verovelvollinen on jäänyt yksin korjaamaan tarpeettoman vakuustakavarikon vahinkoja.
Nähtäväksi jää, miten paljon tullaan näkemään tulevaisuudessa ankaraan vastuuseen perustuvia vahingonkorvauskanteita tarpeettomien vakuustakavarikoiden aiheuttamista vahingoista.
Tapio Kinanen
asianajaja
Tarvitsetko asianajajaa?
Kirjoittaja asianajaja Tapio Kinasella on lähes 50 vuoden kokemus yritys- ja vero-oikeudesta sekä talousrikosjuttujen hoitamisesta eri oikeusasteissa. Mikäli tarvitset ammattitaitoista apua yritys- tai vero-oikeudellisessa asiassa tai talousrikosasiassa, asianajaja Tapio Kinanen ja toimistomme koko tiimi ovat palveluksessasi. Ota yhteyttä 019 450 370 tai sähköpostitse info@tapiokinanen.com. Kaikki yhteydenotot ovat luottamuksellisia.