Toimittaja Ayla Albayrakin kirjoituksessa 10.7.2022 Helsingin Sanomissa arvioitiin yli 31 500 sotaa paenneen ukrainalaisen tulleen Suomeen. Tulijoiden suurin ongelma on oman asunnon ja työpaikan löytäminen.
Artikkelissa Ukraina-apukeskuksen johtaja Elisabeth Harjunpää kokemuksen mukaan vain harva ukrainalainen on työllistynyt. Suuri este on yhteisen kielen puuttuminen. Englantia puhuvat ovat työllistyneet helpommin.
TE-toimistoihin on hieman yli 800 yritystä ilmoittanut kiinnostuksensa palkan ukrainalaisia. Kiinnostuneista valtaosa toimii maatalouden, ravintolatoiminnan sekä kiinteistön- ja maisemanhoidon alalla.
Osa ukrainalaisista on artikkelin mukaan kuitenkin jo luovuttanut ja palannut takaisin Ukrainaan tai siirtyneet toiseen maahan.
Oman työmme näkökulmasta luovuttamisen ja siirtymisen toiseen maahan voi osin ymmärtää.
Työntekijän palkkaetuja koskevissa asioissa olemme viime viikkojen aikana kohdanneet ukrainalaisia työntekijöitä, joille ei työllistymisen alusta lähtien ole maksettu sovittua palkkaa. Peruspalkan maksamattomuuden lisäksi on jäänyt maksamatta ylityökorvaukset ja muut työehtosopimuksen lisät. Osa palkasta on saatettu maksaa käteisenä, jolloin muuhun palkanosaan on luvattu palata myöhemmin.
Esille tulleissa tapauksissa palkat ovat maksamatta pitkältä ajalta ja palkkalaskelmat ovat yleensä olleet kokonaan saamatta. Teetettävän työn määrä on ollut myös huomattava.
Palkkojensa perään kyselijöitä on kohdannut tavanomainen uhkailu ja jopa väkivaltainen käytös. Herättävin uhkaus oli palauttaa kyselijä Venäjän kautta takaisin rintamalle.
Eräillä toimialoilla esiintyy työnantajana toimijoita, joille kuvattu käyttäytyminen työsuhteen osapuolena ei ole mitään uutta. Ukrainalaisten pakolaisten osalta on merkittävää, että huonosti käyttäytyminen on alkanut heti työsopimuksen tultua solmituksi ja saattaa osoittaa, ettei työsopimuksen ja sovellettavan työehtosopimuksen ehtoja olisi ollut tarkoituskaan noudattaa.
Aika pian noissa tilanteissa lähestytään kiskonnantapaisen työsyrjinnän arviointia, jossa kyse on työntekijän asettaminen huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työntekijän mm. taloudellista tai muuta ahdinkoa ja riippuvaista asemaa.
Joillakin toimialoilla ei ole harvinaista työnantajayritysten eikä toimivien työvoimavälittäjien ulkomaalaistaustaisuus, jolloin suomen kielen puute ei ole haitannut yhteisen kielen kuitenkin muuten löydyttyä.
Ukrainalaisten pakolaisten työelämässä selviytymistä vaikeuttaa tosiasiassa omien etujen valvonnan puute, se vaatii paljon rohkeutta vaikeassa tilanteessa, ja yleinen tietämättömyys työsuhteen pelisäännöistä. Tuskinpa moni pakolainen on tullut ajatelleeksi joutuvansa vastaanottomaassa riitelemään palkkaeduistaan. Kuten edellä viitatussa artikkelissa todetaan ”Joskus ihmiset ovat paniikissa. Heidän on vaikea ottaa askel kerrallaan”.
Askel kerrallaan ottamista ei ainakaan osan työnantajista käyttäytyminen edesauta.
Mahdollisuus palkkaetujen nopeaan korjaamiseen ei myöskään ole järjestelmällemme ominaista. Työnantajan maksukyvyttömyystapauksissa on mahdollista kääntyä ELY-keskuksen palkkaturvan puoleen, mutta keskimääräisen käsittelyajan ollessa viisi kuukautta ei nopeaa apua ole saatavissa. Asian riitautuessa on siirryttävä käräjäoikeuteen haastehakemuksen kera.
Tuomioistuinten käsittelyajat ovat tunnetusti pidentyneet ja syövät palkansaajankin oikeusturvaa hänen näkökulmastaan usein selvässäkin asiassa. Useimmiten käy niin, että haastehakemuksen jättämisen jälkeen ei puoleen vuoteen tai yli tapahdu mitään oikeusturvaa hakevan näkökulmasta ja tänä aikana vastaajatyönantaja on hyvin saattanut ehtiä järjestämään toimintansa uuteen yhtiöön. Ei ole harvinaista, että prosessin aikana työnantaja on asetettu konkurssiin tai että ulosotossa työnantaja osoittautuu varattomaksi.
Voisiko meillä olla joskus käytössä Viron mallin mukainen töövaidluskomissioon eli työriitalautakunta selvimpien palkka- ja muiden työsuhteesta johtuvien etujen ensisijaisena ratkaisijana? Työriitalautakunnassa käsittelyaika on vain 45 päivää. Sitä sopisi pohtia.
Tapio Kinanen
asianajaja