Osinkoverotuksen pääsääntö on tuloverolaissa, jonka mukaan luonnollisen henkilön tai kotimaisen kuolinpesän muulta kuin julkisesti noteeratulta yhtiöltä saamasta osingosta on 25 % veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 %:n vuotuista korkoa. Siltä osin kuin näin saatujen osinkojen määrä ylittää 150.000 euroa, on siitä 85 % veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa.
Valtaosa jaetuista osingoista tulee verotetuksi yllä mainitulla tavalla. Asiahan koskee kaikkia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden osakkeita ei noteerata missään pörssissä.
Julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta on sen sijaan 85 % veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa.
Yhtiön varoja voidaan jakaa myös muista varoista kuin edellisten vuosien vapaasta omasta pääomasta eli perinteisestä voitto/tappio tilistä.
Osakeyhtiölain määrittelemät varojenjakotavat ovat mm. osinko ja varojen jakaminen vapaan oman pääoman rahastosta.
Sijoitetulla vapaan oman pääoman rahastolla tarkoitetaan osakeyhtiölaissa sitä osaa osakkeiden merkintähinnasta tai osakepääoman korotuspäätöksessä mainittua osaa, jota ei merkitä osakepääomaan ja jota ei kirjanpitolain mukaan merkitä vieraaseen pääomaan.
Osingonjakosäännösten mukaan osinkoa voidaan jakaa myös näistä varoista eräin edellytyksin.
Julkisesti noteeratusta yhtiöstä tapahtunutta varojen jakoa vapaan oman pääoman rahastosta käsitellään aina osingonjakona ja se verotetaan edellä mainituin perustein.
Lähtökohtaisesti muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään myös osingonjakona ja se verotetaan edellä mainitun perustein.
Kuitenkin asiaan voi tulla sovellettavaksi luovutusvoiton verotusta koskevat säännökset mikäli osingonsaajalle palautetaan hänen yhtiöön tekemäänsä pääomansijoitusta svop –rahastoon. Edellytyksenä on, että sijoituksen tekemisestä on enintään kymmenen vuotta ja että saaja esittää edellytysten täyttymisestä luotettavan selvityksen.
Pientä sijaa voi siten olla myös varojenjakopolitiikan verosuunnittelulle.
Laki tuli voimaan 1.1.2014 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa. Kuitenkin tulee huomata, että siltä osin kun varojenjako sisältää pääomansijoituksia, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa, sovelletaan edellä mainittua säännöstä varojenjakoon, joka on tehty vasta 1.1.2016.
Kaikkia varojen jakoa koskee säännös siitä, että varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai aiheuttavan maksukyvyttömyyden.