Tuloverolain 50 §:n entisen sanamuodon mukaan ”omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna sitä mukaa kuin voittoa kertyy, eikä sitä oteta huomioon pääomatulojen alijäämää vahvistettaessa”. (30.12.2010/1410)
Tämähän tarkoitti sitä, että luovutustappio voitiin vähentää vain muista luovutusvoitoista ja jos niitä ei verovuotta ja seuraavana viitenä vuotena ole, jäi tappio vähentämättä kokonaan koska muista tuloista sitä ei saanut vähentää eikä sitä huomioitu pääomatulojen alijäämää vahvistettaessa.
Säännöstä sovellettiin luonnollisten henkilöiden tuloverolain alaisiin luovutuksiin ja myös muiden verovelvollisten, kuten yhteisöjen sellaisiin luovutuksiin, jotka verotettiin tuloverolain mukaan.
Uusi 1.1.2016 voimaan tullut TVL 50 § 1 momentti kuuluu ”omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä seuraavana vuotena sitä mukaa kuin voittoa kertyy. Luonnollisen henkilön ja kotimaisen kuolinpesän verotuksessa vähennyskelpoinen luovutustappio, joka jää vähentämättä omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta, vähennetään puhtaasta pääomatulosta ennen muita pääomatulosta tehtäviä vähennyksiä. Omaisuuden luovutuksesta syntynyttä tappiota ei oteta huomioon pääomatulojen alijäämää vahvistettaessa.”
Muutoksen olennaisin kohta on luovutustappion vähennysoikeuden laajentaminen pääomatuloista tehtävään vähennykseen rajoitetusti.
Rajoitus tarkoittaa, että pääomatuloista tehtävä vähennys, jos luovutusvoitot eivät siihen riitä, koskee vain luonnollista henkilöä ja kotimaista kuolinpesää. Sen sijaan TVL:n mukaan verotettavien muiden verovelvollisten kuten yhteisöjen luovutustappio voidaan edelleen vähentää vain muista luovutusvoitoista verovuonna ja sitä seuraavana viitenä vuotena.
Uusi säännös ei anna verovelvolliselle valintamahdollisuutta, koska luovutustappio vähennetään ensisijaisesti omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista verovuonna.
Tämän jälkeen, jos luovutusvoitto ei kata luovutustappiota, vähennetään ylimenevä osa puhtaasta pääomatulosta. Puhtaalla pääomatulolla ymmärretään pääomatuloa, josta on vähennetty tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvat menot eli ns. luonnolliset vähennykset. Sen sijaan tappiota ei edelleenkään oteta huomioon vahvistettaessa pääomatulojen alijäämää vähennettäväksi ansiotulon verosta.
Mikäli tämäkään ei riitä, vahvistetaan luovutustappio, jonka saa vähentää viitenä seuraavana vuotena ensin tulevista luovutusvoitoista ja sitten muista pääomatuloista. Vahvistetut tappiot vähennetään tuttuun tapaan siinä järjestyksessä kuin ne ovat syntyneet.
Lain 50 § 1 momenttia sovelletaan verovuonna 2016 ja sen jälkeen syntyneisiin luovutustappioihin.