Rikoshyödyn tuomitseminen menetettäväksi
Menettämisseuraamus eli konfiskaatio on rikosoikeudellinen seuraamus, jolla rikokseen liittyvä omaisuus tuomitaan menetettäväksi vastikkeetta valtiolle. Menettämisseuraamus ei kuitenkaan ole varsinainen rangaistus eikä se käytännössäkään saa muodostua rikoksentekijälle rangaistuksen luonteiseksi. Menettämisseuraamus on luonteeltaan turvaamistoimenpide, jolla pyritään vähentämään rikosten vaikutuksia ja estämään rikosten tapahtumista. Menettämisseuraamuksista on säädetty rikoslain (39/1889) 10 luvussa.
Menettämisseuraamuksen edellytykset
Menettämisseuraamuksen määräämisen yleisenä edellytyksenä on lailla rangaistavaksi säädettyyn rikokseen syyllistyminen. Rikosedellytys edellyttää rikokseen syyllistymisen toteen näyttämistä ja sitä, ettei syytettä hylätä. Menettämisseuraamus voidaan kuitenkin kohdentaa myös alle 15-vuotiaan tai syyntakeettoman henkilön tekemään rangaistavaksi säädettyyn tekoon. Viidentoista vuoden ikä ja syyntakeisuus ovat rikosoikeudellisen vastuun ja rangaistavuuden edellytyksiä, mutta nämä edellytykset eivät koske menettämisseuraamusta. Myöskään rikokseen liittyvä anteeksiantoperuste ei estä konfiskaation määräämistä.
Menettämisseuraamuksen kohde
Menettämisseuraamus voi kohdistua tiettyyn yksilöityyn esineeseen (esinekonfiskaatio) tai tietyn omaisuuden arvoon (arvokonfiskaatio). Menettämisseuraamuksia voidaan jaotella myös sen mukaan, mikä konfiskoitavan omaisuuden asema on rikoksessa ollut. Ryhmiä on neljä: 1) rikoksen tuottama hyöty, 2) rikoksentekoväline, 3) rikoksen tuote ja 4) rikosesine eli rikoksen kohde. Menettämisseuraamuksen kohteena voikin olla hyvin monentyyppistä omaisuutta, joka voi olla nimenomaan rikollisessa toiminnassa ominaista tai myös aivan tavallista omaisuutta. Konfiskoitavana voi olla esimerkiksi teräase, tuliase, ajoneuvo tai huumausaine. Monesti kyse on kuitenkin rikoshyötynä saaduista rahavaroista.
Kun kyse on rikoshyödystä, menetettäväksi voidaan lähtökohtaisesti tuomita vain rikoksentekijän saama nettohyöty. Tämä nettohyötyperiaate tarkoittaa sitä, että rikoshyödystä tulee vähentää sellaiset hyötyyn kohdistuvat kustannukset, jotka eivät ole yhteydessä rikokseen. Käytännössä näin voisi olla esimerkiksi silloin, kun jokin rikos on tehty autoa käyttäen, ja autoon on ostettu polttoainetta. Siltä osin kuin polttoaineen hankkimisen ei voida katsoa liittyneen suoraan rikokseen, on kulu vähennettävissä rikoshyödystä. Mikäli taas rikoshyötyyn kohdistuvat kustannukset liittyvät suoraan rikoksen valmisteluun tai täytäntöönpanoon, noudatetaan bruttohyötyperiaatetta, eikä kustannuksia vähennetä menetettäväksi tuomittavasta rikoshyödystä.
Kuka päättää menettämisseuraamuksesta
Menettämisseuraamusta koskeva asia käsitellään lähtökohtaisesti yhdessä menettämisseuraamuksen perustavan rikoksen käsittelyn kanssa. Menettämisseuraamuksesta määrää tuomioistuin, ja tuomitseminen edellyttää joko syyttäjän tai asianomistajan vaatimusta. Menettämisseuraamuksen täytäntöönpanosta huolehtii Oikeusrekisterikeskus.
Lähteet:
Matikkala, Jussi: Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä. 2. painos. Helsinki 2021.
Viljanen, Pekka: Konfiskaatio rikosoikeudellisena seuraamuksena. Helsinki 2007.
Jenni Mustajärvi
Oikeusnotaari