Malliasiakirjalla tai asiakirjamallilla tarkoitan valmiiksi tehtyä asiakirjaa jotain tarkoitusta varten kuten asuntokauppaa tai testamenttia, jonka saa netistä ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan käyttöönsä.
Ohjeen mukaan sitten täytetään avoimet kohdat ja nimet alle. Ei maksanut paljon ja joka tapauksessa ainakin paljon vähemmän kuin että olisin mennyt asiani kanssa johonkin asianajotoimistoon tai muuhun lakitoimistoon.
Ei malliasiakirjoissa sinänsä mitään huonoa ole. Kaikilla niitä työkseen laativilla on omat mallinsa eli asiakirjapohjat, jotka nopeuttavat työtä ja toimivat check in –listana. Näin se pitääkin olla.
Huonoa on sen sijaan sellaisten mallien käyttö, jotka on markkinoitu mielestäni yksinkertaisina asioina, jotka jokainen maija ja matti meikäläinen voi hoitaa kun käyttää ”meidän mallia”. Asianajotoiminnassa on jo pidemmän aikaa tullut esille eri malleja markkinoille työntävät tahot, joiden sivuihin uskominen saa kaiken näyttämään ymmärrettävältä, kaikki karikot kiertävältä menettelyltä, jonka ehdottomasti osaan itse. Mieletön harha, joka maksaa – ja paljon.
Tällä viikolla avustin velallista, joka oli ystävältään pidemmän ajan kuluessa lainannut suurehkon summan rahaa. Asiasta oli sitten laadittu velkakirja, johon kaikki annetut määrät oli laskettu yhteen ja kirjattu sovituksi, että tiettynä ajankohtana velallisen takaisinmaksukykyä tarkastellaan ja sovitaan asian jatkosta. Velkakirjassa ei oltu mainittu lopullista eräpäivää eikä takaisinmaksuohjelmaa. Takaisinmaksu oli puhuttu osapuolten välillä hoidettavaksi eräin perintöjärjestelyin, jotka olivat sinänsä olleet realistisia ja toimivia. Olettaen tietysti, että mummo ei enää tee testamenttia kolmannen hyväksi ja jättäisi velallisen yllättäen lehdelle soittelemaan. Velan takaisinmaksujärjestelyä ei oltu osattu velkakirjaan kirjoittaa.
Tähän saakka kaikki tuntuu tietysti hyvältä. Osapuolethan osasivat ajatella edes joidenkin asioiden kirjaamista velkakirjan muotoon. Kaikki siis kunnossa.
Velkakirjan tekemisessä oli käytetty netistä saatavaa malliasiakirjaa ja se oli varmaan huolellisesti täytetty, allekirjoitettu ja hankittu vielä kaksi esteetöntä todistajaa allekirjoittamaan asiakirja kun mallissa niin kehotettiin.
Todistajat eivät kuitenkaan tienneet mitä todistivat. Ainakaan he eivät tienneet mitä asianosaiset olivat velkasuhteensa hoitamisesta sopineet.
Sittemmin ystävykset kuitenkin riitautuivat muista syistä. Eivät olleet enää lainkaan puheväleissä. Hankkivat lähestymiskieltoja toisilleen ja kävivät väliin hakemassa käräjäoikeudesta konsulttiapua kunnianloukkaukseen yms.
Näissä olosuhteissa ei velallisen takaisinmaksukykyä tarkasteltu. Mummokin oli vielä elävien kirjoissa. Velka oli ja pysyi eikä sille juossut korkoa. Vai oliko?
Velkojalle selvitettiin, että käytetty velkakirjan malli on itse eräännytettävissä milloin hyvänsä ja että maksu voidaan vaatia kerralla ja nyt siihen lisätään myös korko.
Velallinen oli sitä mieltä ettei me näin sovittu. Ette niin mutta kun sen ehtoista velkakirjaa ei ole tehty. Siinä mallissa kun ei sitä kohtaa oltu jätetty täytettäväksi.
Asian lopputuloksen voi aavistaa ja kakun päälle velkojan asiamies vaatii vajaan 9.000 euron oikeudenkäyntikulut velallisen maksettavaksi noin 10 tunnin työstä, jos on oikein vähätöinen.
Malliasiakirja taisi maksaa vajaat 10 euroa.
Katsoin netistä malliasiakirjojen tarjonnan kirjoa. Mallit löytyy irtaimen kauppaan, asunto- ja kiinteistökauppaan, testamenttiin, perukirjaan, velkakirjaan, kauppasopimuksiin, hallinnanjakosopimuksiin, liiketoiminnan kauppakirjaan, takaukseen jne. Eikä maksa paljon.
Kuitenkin kaikkiin varallisuussuhteisiin liittyy yksilöllisiä piirteitä, joita ei yhdessäkään mallissa voi olla. Ei edes niissä, joita asianajotoimistot omassa työssään käyttävät.
Otetaan esimerkki testamentista. En ole nähnyt mallia, joka huomioisi perintöveroon liittyvän lainmukaisen verosuunnittelun.
Toinen esimerkki voi olla liiketoiminnan kauppakirja. Mitenkähän siinä mallissa oli huomioitu liiketoimintaan mahdollisesti liittyvät yhtiö- ja osakasjärjestelyt, rahoitus ja sen vaikutus kauppaan, takaukset, myyjän vastuut harjoitetusta liiketoiminnasta jne.
Entä perukirja? Tuliko huomioiduksi perintöveron määrään vaikuttavat arvostuskysymykset, suunniteltu pesän omaisuuden realisointi, luovutusvoiton vero, ennakoitu perinnönjako kun osa varallisuudesta jääkin yhdelle pesän osakkaalle jne ?
Viranomaiset harjoittavat myös malliasiakirjojen käyttöä. Hyvä esimerkki on Patentti- ja rekisterihallitus, jonka sivuilta löytyy malli osakeyhtiön yhtiöjärjestykseksi. Hyvä näin ja erittäin käyttökelpoinen joissain tapauksessa ja antaa hyvän kuvan neuvovasta viranomaisesta.
Mutta entä sitten kun suunniteltuun osakeyhtiöön on tulossa enemmän kuin yksi osakas. Miten osakkeet on syytä jakaa ja mitkä seikat siihen vaikuttavat? Entä jos päätämme omistaa yhtiön 50/50 periaatteella? Mikä on osakassopimus ja mitä siinä sovitaan, jos emme olekaan samaa mieltä jostain yhtiötä koskevasta asiasta tuollaisella omistuspohjalla? Kysymyksiä on loputtomasti ja niihin tulisi olla vastaus tänään ennen kuin yhtiösopimusta allekirjoitetaan.
Malliasiakirjat, siten ja sellaisina kuin niitä nyt markkinoidaan, eivät tuo ratkaisua.
Ne tuovat väärin käytettynä ja ymmärrettynä lisää ongelmia – asianosaisille odottamattomia ja lakimiehille odotettuja.
Viikon opetus oli, että älkää käyttäkö malliasiakirjoja jos mukana ei ole juridiikan osaajaa.
18.2.2017
Tapio Kinanen
asianajaja, Hyvinkää