Kuva: ClipArt
Vaasan hallinto-oikeus kumosi ratkaisulla 21.12.2018 18/0580/1 viime joulukuussa Verohallinnon antaman ennakkoratkaisun, joka oli koskenut perintö- ja lahjaverolain 55 §:n sukupolvenvaihdoksen huojennuksen soveltamista maa- ja metsätalouteen kuuluvien tilojen luovutukseen.
Perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä todetaan mm. että
Perintö- tai lahjaverosta jätetään verovelvollisen Verohallinnolle ennen verotuksen toimittamista tekemästä pyynnöstä osa maksuunpanematta, jos:
1) veronalaiseen perintöön tai lahjaan sisältyy maatila, muu yritys tai osa niistä;
2) verovelvollinen jatkaa perintönä tai lahjana saaduilla varoilla maatalouden tai maa- ja metsätalouden harjoittamista tai muuta yritystoimintaa perintönä tai lahjana saadulla maatilalla tai näin saadussa yrityksessä.
Maatilan käsitettä ei määritellä perintö- ja lahjaverolaissa. Laissa ei myöskään määritellä luovuttajina mahdollisesti olevien puolisoiden keskinäisen omistussuhteen vaikutusta muutoin huojennukseen oikeutetun kannalta.
Maa- ja metsätalouskäytössä olevat kiinteistöt
Tapauksessa oli kyse siitä, että puolisoiden harjoittama maa- ja metsätaloustila muodostui seitsemästä eri rekisteritilasta, joiden yhteispinta-ala oli yli 100 hehtaaria. Maataloustukiin oikeuttavia kiinteistöjä oli vain yksi ja se oli yksin toisen puolison nimissä. Kyseinen puoliso omisti luovutuksen kohteena olevista kiinteistöistä kolme yhdessä puolisonsa kanssa ja muilla tämän puolison omistamilla kiinteistöillä oli vain metsä- ja joutomaata.
Asiassa oli selvitetty, että luovutuksensaaja ryhtyi jatkamaan maa- ja metsätalouden harjoittamista kaikilla omistukseensa tulevilla kiinteistöillä.
Ennakkoratkaisu ja Verohallinnon kireä tulkinta
Osapuolet olivat järkevästi hakeneet Verohallinnon ennakkoratkaisua varmistaakseen perintö- ja lahjaverolain 55 §:n ja 56 §:n soveltamisen sukupolvenvaihdoshuojennuksen saamiseksi. Kyseinen huojennus on huomattava, sillä maksuunpantavan veron laskemisessa alennetaan veron määräämisen perusteena olevan omaisuuden arvoa 60 % varojen arvostamista koskevan lain tarkoittamista määristä. Maksuunpantavalle verolle voi saada 10 vuoden korottoman maksuajan.
Verohallinto kiristi aikaisempaa oikeuskirjallisuudessakin selvitettyä periaatetta, joka mukaan maa- ja metsätalouteen kuuluvia osita pidetään yhtenä kokonaisuutena riippumatta siitä, onko kyse pelto-, metsä- vai joutomaasta. Verohallinto nimittäin katsoi, että sukupolvenhuojennus tulee sovellettavaksi vain maataloustukiin oikeuttavan tilan omistavan puolison luovutuksiin mutta ei metsä- ja joutomaata omistajan puolison luovutuksiin.
Kokonaisuus ratkaisee
Hallinto-oikeus kumosi Verohallinnon ennakkoratkaisun, mikä oli odotettua. Hallinto-oikeus perusteli päätöstä sillä, että maatilatalouden tuloverolaissa maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- ja metsätaloutta. Asiassa korostettiin, että merkitystä ei ole annettava sille, miten eri kiinteistöjen omistussuhteet jakautuvat luovuttajina olevien puolisoiden kesken eikä sille, onko kaikilla kiinteistöillä maatalousmaata. Ratkaisevaa oli hallinto-oikeuden mukaan, että luovutuksen kohteet yhdessä muodostivat sellaisen kokonaisuuden, jota voidaan pitää laissa tarkoitettuna maatilana.
Verohallinnon ennakkoratkaisua on pidettävä jossain määrin poikkeavana ja keinotekoisena. Maa- ja metsätalouteen saattaa kuulua laadultaan hyvinkin erilaisia kiinteistöjä puhtaasta metsämaasta joutomaihin. Ne ovat kuitenkin osa maa- ja metsätaloutta ja ovat saattaneet muodostua sellaisiksi omistajiensa toimenpiteiden johdosta pitkänkin ajan kuluessa.
Sukupolvenvaihdoksen yhtenä ajatuksena on toimivan taloudellisen yksikön siirtäminen jatkajalle. Tarkoituksena ei ole ollut pitää maan laatuun nähden mitään kiinteistöä eriarvoisessa asemassa sukupolvenvaihdoshuojennuksen näkökulmasta. Tarkoitus on, että luovutuksensaaja pystyy edelleen jatkamaan maa- ja metsätaloutta perintö- ja lahjaverolaissa tarkoitetulla tavalla.
Vähiten sukupolvenvaihdoshuojennuksen arviointiin tulisi kuulua se, miten luovuttajina puolisot keskinäisessä suhteessa omistavat eri kiinteistöt, kun kiinteistöt kuitenkin muodostavat maa- ja metsätalouden näkökulmasta yhden kokonaisuuden.
Verohallinnon tulkinnan riidanalaisuus
Asia näyttää olevan menossa KHO:n ratkaistavaksi, joten ainakin Verohallinnolla on vielä usko muunlaiseen uuteen kireään tulkintaan maa- ja metsätalouden kokonaisuuden ja luovuttajien omistussuhteiden vaikutuksen osalta.
18.2.2019
Tapio Kinanen
asianajaja, Hyvinkää