Kuva muokattu alkuperäisestä: https://pxhere.com/fi/photo/773711, CC0 Public Domain
Meillä vuodesta 1986 lähtien voimassa olleeseen lakiin liiketoimintakiellosta on tehty jo useampiakin täsmennyksiä ja muutoksia. Määräämisessä liiketoimintakieltoon 3-7 vuodeksi on ollut kyse yleensä talousrikoksista annettujen tuomioiden liitännäisseuraamuksesta, josta ei edes syyteneuvottelussa ole voinut keskustella. Kyse on sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan estämiseksi määrättävästä määräaikaisesta liiketoimintakiellosta, joka pakottaa siihen määrättävän henkilön luopumaan yritystoiminnasta ja siirtymään palkansaajaksi.
Nyt tammikuussa voimaan tulevat muutokset ovat kuitenkin asianajajan näkökulmasta mielenkiintoisia antaen sekä uusia työkaluja vastatessa liiketoimintakiellon määräämisvaatimuksiin että myös lisäten huolestuneisuutta eräiden valvontaviranomaisten toimivallan laajentumisesta. Syyteneuvotteluun muutokset eivät vaikuta edelleenkään.
Toisaalta liiketoimintakielto voidaan määrätä nyt rajoitettuna siten, että se ei koske tietynlaajuista yritystoimintaa. Tällöin voidaan eräin edellytyksin ottaa huomioon henkilön poikkeavat mahdollisuudet turvata toimeentulonsa palkkatyöllä.
Liiketoimintakiellon määräämisen henkilöpiiri laajenee entisestään ammatinharjoittajiin, joita uhka liiketoimintakiellosta ei ole aikaisemmin koskenut.
Puolustautumisen kannalta on lakiin tulossa maksukyvyttömyyden hyväksyminen syyksi, joka estää liiketoimintakieltoon määräämisen vaikka lakisääteiset velvollisuudet olisi laiminlyöty.
Lakimuutos laajentaa huolestuttavasti eräiden valvontaviranomaisten kuten verohallinnon mahdollisuutta pyytää liiketoimintakiellon määräämisen edellytysten tutkintaa vaikka rikosasiaa ei olisikaan esim. syyttämättä jättämispäätöksen perusteella enää vireillä tai ylipäätänsä ei olisi taloudelliseen toimintaan liittyvää muuta moitittavaa tekoa lakisääteisten velvollisuuksien laiminlyönnin lisäksi.
Mitä tarkoitetaan liiketoiminnalla
Lakimuutos sisältää uuden liiketoiminnan määritelmän ja laajentaa liiketoimintakiellon soveltamisalaa ammattitoimintaan. Laajennus koskee siten laissa määriteltyä henkilöpiiriä ja kiellon sisältöä yksityiseen elinkeinonharjoittajaan nähden.
Lain mukaan liiketoiminnalla tarkoitetaan kirjanpitolaissa tarkoitettua liike ja ammattitoimintaa. Kirjanpitolaki ei kuitenkaan sisällä liiketoiminnan ja ammattitoiminnan määritelmiä. Yleensä näillä kuitenkin tarkoitetaan toimintaa, josta luonnollinen henkilö on kirjanpitovelvollinen. Kirjanpitolaissa on vuoden 2016 alusta kirjanpitovelvollisella tarkoitettu luonnollista henkilöä liike- ja ammattitoiminnan harjoittajana ei kuitenkaan maatilatalouden ja kalastuksen harjoittajaa.
Henkilöpiiri
Ennen muutosta olevassa laissa todetaan henkilöpiirin osalta ”yksityinen elinkeinonharjoittaja, jonka harjoittamasta liiketoiminnasta on kirjanpitolaissa 655/1973 säädetty kirjanpitovelvollisuus”
Voimaan tulevassa laissa on henkilöpiiristä, johon myös voidaan kohdistaa liiketoimintakiellon määräämisvaatimus, lausuttu ”yksityinen elinkeinonharjoittaja, jolla on kirjanpitolaissa säädetty kirjanpitovelvollisuus”.
Tämä siis tarkoittaa, että liiketoimintakieltoon voidaan nyt määrätä aikaisemmasta poiketen myös ammattitoimintaa harjoittava henkilö pois lukien maatilatalouden ja kalastuksen harjoittaja.
Määräämisen edellytykset
Lakiin lisättiin määräämisen edellytyksiin ”muusta kuin maksukyvyttömyydestä johtuvasta syystä”.
Maksukyvyttömyyden ottaminen mukaan liiketoimintakiellon määräämisen edellytyksiin on ollut perusteltua niissä tapauksissa, joissa lakisääteisten velvollisuuksien laiminlyönti on johtunut yksin siitä, että yritystoiminta on muuttunut kannattamattomaksi. Kuitenkin tulee erottaa tapaukset, joissa lakisääteisten velvollisuuksien laiminlyönnillä rahoitetaan yritystoimintaa muutoin tai suositaan muita velkojia ja muutkin liiketoimintakiellon määräämisen edellytykset täyttyvät.
Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan yleensä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Hallituksen esityksessä maksukyvyttömyydellä viitataan verorikkomusta koskevaan mainintaan ”muun syyn kuin maksukyvyttömyyden takia”. Verorikkomuksen säätämisen yhteydessä lakivaliokunta esitti, että rangaistukseen ei tulisi tuomita tilanteessa, jossa laiminlyönti on johtunut sellaisesta maksukyvyttömyydestä, joka ei ole johtanut konkurssiin. Maksukyvyttömyys tarkoittaisi siis muutakin kuin konkurssia edeltävää maksukyvyttömyystilannetta.
Hallituksen esityksessä katsotaan, että liiketoimintakieltoon määrääminen on lähellä verorikoksia koskevaa tunnusmerkistöä ja siten olisi perusteltua pitää maksukyvyttömyyden määrittely samanlaisena kuin verorikkomuksen tunnusmerkistössä on.
Lakimuutoksessa muutettiin myös laiminlyönnin olennaisuusharkintaa koskevia säännöksiä siten, että luovuttiin viittauksesta kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön mukaiseen vaatimukseen ”ettei kirjanpitovelvollisen taloudellista tulosta ja asemaa tai kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan kannalta olennaisia liiketapahtumia kyetä selvittämään ilman kohtuutonta vaivaa”.
Tämän muutoksen taustana on nykykäytäntöön verrattuna, että jatkossa ei ole estettä arvioida liiketoimintakieltoon määräämisen edellytyksiä tekemättä rikosilmoitusta muusta rikoksesta. Tähän saakka liiketoimintaan määräämisen edellytykset on tutkittu muun esitutkinnan yhteydessä. Muutos liittyy myös siihen, että muilla lainmuutoksilla laajennetaan niiden tahojen piiriä, joilla on oikeus pyytää erikseen liiketoimintakieltoon määräämisen edellytysten selvittämistä.
Lakiin lisättiin laiminlyönneistä aiheutuneilla vahingoilla tavoitellun taloudellisen hyödyn määrän arviointi. Tätä ei aikaisemmin ollut ja se liittyy laiminlyöntien olennaisuuden arviointiin yhdessä muiden seikkojen kuten suunnitelmallisuuden, keston ja toistuvuuden kanssa.
Taloudellisen hyödyn tavoittelu ei kuitenkaan ole ehdoton edellytys liiketoimintakiellon määräämiseksi vaikkakin sillä on keskeinen merkitys arvioitaessa teon moitittavuutta ja olennaisuutta.
Liiketoimintakiellon sisältö
Tuomioistuimella on ollut erityisistä syistä mahdollisuus määrätä ettei liiketoimintakielto koske tietynlaista liiketoimintaa. Lakiin lisättiin sanat ”tai tietynlaajuista liiketoimintaa”.
Tässä on siis kyse tuomioistuimen harkinnasta määrätä erityisistä syistä rajoitetumpi liiketoimintakielto huomioiden sallitun liiketoiminnan laajuus. Rajoitetumpi ei koske ajallisesti kiellon määräämistä säädettyä määräaikaa lyhemmäksi, vaan rajoitus koskee laajuudeltaan tietyn liiketoiminnan sallimista.
Säännöksen taustana on tilanne, jossa perustellusti henkilön toimeentulon hankkiminen vaikeutuisi kohtuuttomasti ja poikkeuksellisesti verrattuna palkkatyöhön. Tällöin tuomioistuin voisi sallia tietynlaajuisen liiketoiminnan harjoittamisen sidottuna esim. liikevaihdon määrään. Rajoitetun liiketoimintakiellon määräämisessä tuomioistuin joutuisi arvioimaan myös sitä, minkälainen liike- tai ammattitoiminta on liiketoimintakieltoasiaan johtanut ja voidaanko olettaa, että henkilö tulisi noudattamaan tuomioistuimen määräystä.
Liiketoimintakieltoasian tutkinta
Ennen laki sisälsi vain lyhyen toteamuksen, että jos henkilö on epäiltynä liiketoiminnassa tehdystä rikoksesta, jota ei voida pitää vähäisenä, tulee esitutkinnan yhteydessä tutkia myös ovatko liiketoiminnan määräämisen edellytykset olemassa.
Laajennetussa liiketoimintakiellon määräämisen edellytysten selvittämisessä tulee tutkia ei vain esitutkintaan liittyen vaan erikseen syyttäjän, tietyn valvovan viranomaisen paitsi ei konkurssiasiamiehen ja konkurssilain tarkoittaman pesänhoitajan pyynnöstä edellytysten olemassaolo sellaisessakin tilanteessa, jossa muuta epäilyä esim. talousrikoksesta ei ole.
Liiketoimintakiellon määräämisen edellytykset tulee tutkia syyttäjän pyynnöstä siinäkin tapauksessa, että asiassa ei olisi muutoin syyllistytty rikolliseen menettelyyn. Tällä viitataan edellä mainittuun tilanteeseen, jossa lakisääteisten velvoitteiden laiminlyönti on johtunut muusta kuin maksukyvyttömyydestä.
Edellä mainittua viranomaista ja pesänhoitajaa koskee vaatimus, että pyyntöön on oltava perusteltu syy epäillä, että henkilö voidaan määrätä liiketoimintakieltoon. Syyn on oltava enemmän kuin pelkkä syytä epäillä –tasoinen kynnys ja pyynnön esittäjällä tulee olla perusteltu käsitys lakisääteisten velvollisuuksien olennaisesta rikkomisesta. Täyttä varmuutta ei tarvitse olla, koska asian tutkinta kuuluu lopullisesti poliisille. Hallituksen esityksen mukaan pyyntöä ei tulisi tehdä kuin poikkeustapauksissa yksittäisen laiminlyöntiin liittyen. Pyyntöä ei saisi tehdä säännönmukaisesti ilman tapauksen arviointia.
Arvioinnissa taas tulee ottaa huomioon erityisesti laiminlyönnin suunnitelmallisuus, kesto ja toistuvuus, aiheutuneen vahingon määrä ja taloudellisen hyödyn määrä. Jos arvioinnissa päädytään siihen, että laiminlyönnin syynä on maksukyvyttömyys, ei perustetta tutkintapyynnön esittämiselle ole.
Arvioinnissa on huomioitava, että teon tulee liittyä kiinteästi taloudelliseen toimintaan ja että huomioon otettavat lakisääteiset laiminlyödyt velvollisuudet liittyvät kiinteästi kyseiseen taloudelliseen toimintaan. Muiden lakisääteisten velvollisuuksien kuten viranomaisten toimitilaa koskevien määräysten laiminlyönti, on asiaan vaikuttamaton.
Asiassa on kyse siitä, että henkilöä ei muutoin ole syytä epäillä rikoksen tekemisestä. Jos näin olisi, tulisi viranomaisen tai pesänhoitajan tehdä asiasta rikosilmoitus.
Niiden tahojen määrä, joilla on oikeus pyytää liiketoimintakiellon määräämisen edellytysten selvittämistä, ovat merkittävästi laajentuneet.
Uusina tahoina laissa mainitaan nyt tähän asti valvontaa suorittaneet viranomaiset: vero-, tulli-, ulosotto ja palkkaturvaviranomainen, julkisista varoista avustuksia ja etuuksia myöntävän viranomainen, elinkeinotoimintaan liittyviä lupa- ja valvontatehtäviä hoitava viranomainen.
Hallituksen esityksessä on varsin laajasti selvitetty mitä arvioinnissa tulee ottaa huomioon. Kuitenkin jää epäily siitä, että ovatko kaikki muun toimen ohella aikaisemmin määrätyn liiketoimintakiellon noudattamista valvoneet tahot aivan oikeita arviomaan sitä, onko jossain taloudellisessa toiminnassa lakisääteisten velvollisuuksien laiminlyönti ollut sellaista, että pyyntö tutkinnan aloittamiseksi on tehtävä.
Voimaantulo
Lakimuutokset tulevat voimaan 15.1.2018 ja muutoksia sovelletaan kahdella eri tavalla.
Muusta kuin maksukyvyttömyydestä johtuvaa laiminlyöntiä ja taloudellisen hyödyn arviointia sovelletaan myös ennen voimaantuloa tehtyihin laiminlyönteihin.
Tietynlaajuisen liiketoiminnan rajaaminen kiellon ulkopuolelle koskee vain liiketoimintakieltoa, joka määrätään lain tultua voimaan.
4.1.2018
Tapio Kinanen
asianajaja, Hyvinkää