Uudistunut laki kaupallisista kuljetuksista tiellä tuli voimaan 1.7.2014 ilman että sitä olisi julkisuudessa kovinkaan laaja-alaisesti esitelty. Samalla kuljetusalan lupavaatimukset laajenivat koskemaan myös alihankintakuljetuksia, kaupallista tavaraliikennettä traktorilla ja kaupallisia hinaus- ja muuttokuljetuksia.
Kysymys on kuitenkin osasta harmaan talouden torjuntaohjelmaa, joka lainmuutoksen jälkeen koskee myös mm. yksittäistä muuttopalvelun tilaajaa.
Harmaalla taloudella tarkoitetaan organisaation sellaista toimintaa, josta aiheutuvia lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään verojen, lakisääteisten eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen taikka tullin perimien maksujen suorittamisen välttämiseksi tai perusteettoman palautuksen saamiseksi.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL totesi jo vuonna 2013, että asteittain 1.7.2014 mennessä voimaantulevat muutokset mullistavat kaupallisen tavarankuljetuksen Suomessa ja että kuljetuksen tilaajalle tulee velvollisuus varmistaa, että kuljetuksen suorittajalla on puhtaat paperit. Kokonaisuutena kuitenkin kuljetusala on nähnyt muutosten parantavan kuljetusyritysten tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja auttavan harmaan talouden kitkemisessä. SKAL on todennut, ettei kuljetuspalvelun ostaminen ole enää moraalikysymys vaan laillisuusasia.
Tavaraliikenteen vuosivalvontaa suorittaa ELY-keskus. Vuoden 2013 vuosivalvonnassa ja sen valvontakierroksessa 2014 selvitettiin noin 15 500 kuljetusalan luvanhaltijan verojen ja lakisääteisten maksujen asianmukainen hoitaminen. Tarkastuksessa havaittiin laiminlyöntejä 1175 toimijalla. Täysin puhtailla papereilla selvisi 689 yritystä kun taas 312 yritykseltä peruutettiin liikennelupa.Asia ei siten ole mitenkään vähämerkityksinen.
Hallituksen esityksessä lainmuutosten tavoitteeksi asetettiin saada kuljetusalalla oleva piilotalous verotuksen piiriin. Aikaisemmin tehdyn yrittäjäkyselyn tuloksena arvioitiin, että harmaa talous olisi noin 10 % tieliikenteen tavarankuljetuksen kokonaismyynnistä. Rahamääräisesti sen on arvioitu olevan noin 230 miljoonaa euroa.
Alan harmaata taloutta on pidetty eri selvityksissä täysin kotimaisena tuotteena salattuine tuloineen ja pimeine palkkoineen mutta asiaan liittyy kuitenkin voimakas kansainvälinen osuus. Tämä johtuu siitä, että kotimaiset toimijat joutuvat kilpailemaan sekä Suomessa tapahtuvan ns. kabotaasiliikenteen että ulkomaanliikenteessä ajavien ulkomaisten kotimaansa edullista verotusta tai heikkoa valvontaa hyödyntävien toimijoiden kanssa.
Valvonnan toteuttamisen vaihtoehtona on hallituksen esityksessä todettu mm. käännetty arvonlisäverovelvollisuus rakennusalan tapaan, ns. 30 %:n säännön selventämistä, kevennettyä lupakategoriaa, liikenneluvan selvitysvelvollisuuden tarkentaminen siten, että se voitaisiin tehdä julkisesta liikenneluparekisteristä jne.
Mistä sitten on kyse, jos muutokset kerran mullistavat kaupallisen tavarakuljetuksen Suomessa.
Keskeinen muutos on lupapakon laajentaminen kaikkiin muussa kuin alkutuotannossa käytettäviin traktoreihin; tavanomaiseen toimintaan liittyneiden tavaroiden kuljettaminen ilman liikennelupaa eräin nimenomaisin poikkeuksin; liikenneluvan ehtojen tiukentaminen liittämällä hyvämaineisuuden vaatimuksiin ”jäsenvaltion päättämällä tavalla asiaankuuluvien henkilöiden käyttäytyminen”; kuljetuksen tilaajan vastuu jopa siten, että tilaajalla ei ole tiedossa seikkaa, joiden perustella voidaan tietää ettei kuljetuksen tarjoajalla ole tarkoitusta noudattaa laillisia velvollisuuksiaan ja lopuksi viranomaisten yhteistyön lisääminen sekä Suomen sisäisissä kuljetuksissa käytettävien ajoneuvojen rekisteröinti Suomessa.
Käännettyyn arvonlisäverovelvollisuuteen ei menty ainakaan toistaiseksi.
Kiinnostavin muutos kuluttajan tai muun tilaajan kannalta on tilaajalle annettu selvitysvelvollisuus.
Tilaajan tulee ennen kuljetuksesta sopimista
1) tarkistaa liikenneluvan voimassaolo;
2) selvittää, että kuljetuksen suorittajalla on oikeus suorittaa kuljetus kabotaasina tai ilman liikennelupaa;
3) tarkistaa, että kuljetuksen suorittaja on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.
Sopimusta kuljetuksesta ei saa tehdä mikäli edellä mainitut edellytykset eivät täyty eikä jos tilaaja muutoin tietää ja hänen pitäisi tietää, ettei kuljetuksen tarjoaja aio täyttää lakisääteisiä velvoitteitaan.
Näin siis tilattaessa vaikka 500 euroa maksava muuttokuljetus.
Lain kirjaimen toteutumista valvoo poliisi ja tulli.
Sinänsä selvitys- ja selonottovelvollisuus ei poikkea perusteiltaan tilaajan selonottovelvollisuudesta muutoin kuin että kuljetuspalvelun tilaajan tulee arvioida aikooko kuljetuksen tarjoaja täyttää lakisääteiset velvollisuutensa vai ei. Tämä voi olla joskus hankalaa, ellei mahdotontakin yksittäiselle tilaajalle, mutta sen sijaan esim. huolintaliikkeillä on varmasti hyvätkin mahdollisuudet arvioida tarjotun kuljetuspalvelun hinnoittelun oikeellisuutta tältäkin kannalta.
Selvitysvelvollisuuden laiminlyönti ja toimiminen vastoin muuta tietoa tavarankuljettajan aikomuksesta jättää velvoitteensa täyttämättä käsitellään viimesijassa oikeudessa kuljetuksen tilausrikkomusasiana ja siitä tuomitaan sakkoon. Jos asia olisi käsiteltävä tilaajavastuulain mukaisesti ja sen perusteella määrättäisiin laiminlyöntimaksu, ei edellä mainittua sakkoa voida tuomita.