Suullinenkin sopimus sitoo
Koeajan ehdot ja rajat perustuvat työsopimuslakiin sekä eri alojen työehtosopimuksiin. Koeajan soveltaminen ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti, vaan koeajasta ja sen kestosta on nimenomaisesti sovittava työnantajan ja työntekijän kesken.
Koeaikaehtoa koskee muotovapaus. Pätevyyden ja sitovuuden näkökulmasta ei siis ole merkitystä, onko koeajasta sovittu suullisesti vai kirjallisesti.
Suullisen sopimuksen ongelmat
Suullisesti sovittuun koeaikaehtoon liittyy kuitenkin merkittäviä ongelmia mahdollisissa riitatilanteissa. Mikäli riitatilanne saatetaan tuomioistuimen käsiteltäväksi, suullisesti sovittua koeaikaehtoa on vaikeaa tai jopa mahdotonta toteennäyttää muiden todisteiden puuttuessa.
Todistustaakka koeajan voimassaolosta kuuluu sille osapuolelle, joka koeaikaan vetoaa. Näin ollen koeajan olemassaoloon vetoavan osapuolen kannalta ei ole toivottavaa päätyä tilanteeseen, jossa on osapuolten ”sana vastaan sana”.
Työnantajan selvitysvelvollisuus työsuhteen ehdoista
Vaikka koeajasta voidaan sopia suullisesti, työnantajan on kuitenkin täytettävä työsopimuslain mukainen selvitysvelvollisuus. Koeajan näkökulmasta tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys koeaikaehdosta viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä. Edellytyksenä on, että työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan.
Kirjallisen selvityksen antamatta jättäminen on säädetty rangaistavaksi. Työsopimuslain mukaan työnantaja tai tämän edustaja voidaan tuomita tästä laiminlyönnistä sakkorangaistukseen.
Käytännön kokemus suullisista koeaikaehdoista
Toimistomme hoitamien toimeksiantojen perusteella on varsin tavallinen tilanne, että työnantaja on purkanut työsopimuksen koeaikaan vedoten ilman, että koeaikaehdosta on kirjallisesti sovittu. Saattaessa riitatilanteen tuomioistuimen ratkaistavaksi, päädytään helposti ”sana vastaan sana” -tilanteeseen muiden todisteiden puuttuessa. Kuten sanottua koeaikaehdon olemassaoloon vetoavalla osapuolella on todistustaakka sovitusta koeaikaehdosta, joten työsopimuksen purkaminen koeajan perusteella katsotaan helposti perusteettomaksi.
Työsopimuslain mukaan työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä yksinomaisena korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.
Artikkelin opetus voidaan tiivistää yhteen lauseeseen: koeajasta on suotavaa aina sopia kirjallisesti.
Tommi Lahdelma
OTM
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja