Muutoksen yleistavoitteena on helpottaa pitkäaikaisia investointeja yritys- ja sijoitustoiminnan harjoittamiseksi avoimen yhtiöni ja kommandiittiyhtiön muodossa. Lakimuutokset lisäisivät jossain määrin henkilöyhtiöiden toimintamahdollisuuksia ja yhtiömiesten sopimusvapautta, joka tosin on nykyisessäkin laissa varsin laaja.
Voimassa oleva laki on kuitenkin aiheuttanut käytännössä yllätyksiä niin yhtiömiesten kesken kuin yhtiön ja kolmansien osapuolten välillä. Avoimen yhtiön on katsottu voivan syntyä niin sanotulla hiljaisella sopimuksella esimerkiksi jonkin yhteisen toiminnan harjoittamisen yhteydessä. Toiminnan harjoittamisella ei kuitenkaan ole välttämättä tarkoitettu perustaa avointa yhtiötä. Kun niin on sitten käynytkin, on yhtiömiesten rajaton vastuu avoimen yhtiön vastuista saattanut tuoda yllätyksen, eikä kolmannen osapuolten kannalta ei ole aina ollut varmuutta siitä, toimiiko liikekumppani omissa vai yhtiön nimissä ja kuka on vastuussa sopimusvelvoitteista.
Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustaminen ei ole aikaisemmin vaatinut kirjallisen yhtiösopimuksen tekemistä ja yhtiön kaupparekisteriin merkitseminen on ollut vapaaehtoista.
Muutoksessa esitetään nyt, että yhtiö syntyy nimenomaisella yhtiömiesten tarkoituksella kirjallisella yhtiösopimuksella. Yhtiösopimus on merkittävä kaupparekisteriin ja vasta tämän jälkeen yhtiö katsotaan syntyneeksi. Rekisterimerkinnällä tulee siis jatkossa olemaan oikeutta luova vaikutus.
Muutos koskee tältä osin kuitenkin varsin harvalukuista elinkeinonharjoittajien ryhmää, koska rekisteröimättömiä yhtiöitä arvioidaan Suomessa olevan noin 180 kappaletta, kun kaiken kaikkiaan kaupparekisterissä on yli 46000 henkilöyhtiötä.
Kaupparekisterimerkinnän käyttöönotto yhtiötä perustettaessa tulee sisältämään olemassa olevien yhtiöiden osalta siirtymäajan, joka on kaksi vuotta lain voimaantulosta lukien. vanhat yhtiöt olisi merkittävä kaupparekisteriin ja tarvittavin osin yhtiösopimukset on laadittava tai saatettava voimassa olevan lain mukaisiksi 1.1.2018 mennessä tai muussa tapauksessa yhtiö katsotaan purkautuneeksi.
Purkautumisella taas voi olla huomattavia oikeusvaikutuksia niin yhtiömiesten vastuusuhteiden kuin yhtiön hallitsemattoman purkautumisen veroseuraamusten osalta.
Esitetty muutos tulee edellyttämään yhtiösopimuksen kirjallista laatimista. Lakimuutoksessa esitetään myös yhtiösopimuksen vähimmäissisältövaatimukset. Vähimmäissisältövaatimuksista huomattava osa on kuitenkin dispositiivisia, eli yhtiömiehet voivat sopia niistä toisin oman toimintaympäristönsä kannalta parhaaksi katsomallaan tavalla. Laki asettaa siten henkilöyhtiölle eräänlaisen mallin ja reunaehdot, jotka ovat voimassa, elleivät yhtiömiehet toisin yhtiösopimuksessa sovi.
Yhtiösopimuksen irtisanomisen osalta huomattava muutos on, että yhtiösopimuksessa voidaan määrätä sitovasti yli kymmenen vuoden yhtiökaudesta siten, ettei yhtiömiehellä ole suoraan lain nojalla oikeutta irtisanoa sopimusta kymmenen vuoden määräajan jälkeenkään.
Etukäteissopimista halutaan lainmuutoksella myös tehostaa yhtiön purkamisen ja yhtiöosuuden lunastamisen osalta siten, että näistä menettelyistä voidaan sopia jo etukäteen yhtiötä perustettaessa tai yhtiökauden aikana.
Sekä avoimen yhtiön että kommandiittiyhtiön syntymisen sitominen kaupparekisterimerkintään johtaa yhtiöiden sulautumisessa siihen, että sulautuminen tulee voimaan vasta rekisteröimisellä. Muutoksella parannetaan kolmannen osapuolten tiedonsaantimahdollisuutta avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tilasta.