Yrityssaneeraus 1 – Yrityssaneeraus pääpiirteittäin

Yrityssaneeraus pääpiirteittäin

Yrityssaneerauksella tarkoitetaan lakisääteistä menettelyä, jossa taloudellisiin vaikeuksiin joutunutta, mutta kuitenkin elinkelpoista yritystä tervehdytetään niin, että yrityksen toimintaedellytykset saadaan eri järjestelyiden avulla palautetuksi. Saneerausmenettelyn tavoitteena on erityisesti tehostaa ja muokata yritystoimintaa sekä huolehtia siitä, että velkojat saavat maksuohjelman mukaiset suoritukset saatavilleen. Onnistuneen saneerausmenettelyn lopputuloksena on se, että yritys pystyy jatkamaan liiketoimintaansa normaalisti saneerausohjelman loputtua.

Saneeraushakemus tehdään tuomioistuimelle, joka tekee päätöksen saneerausohjelman vahvistamisesta tai hylkäämisestä. Laissa on lueteltu saneerausmenettelyn aloittamisedellytykset ja esteperusteet. Saneerausmenettelyä ei voida aloittaa, mikäli saneerausohjelmalla ei voida korjata yrityksen taloudellisia vaikeuksia. Jos saneeraushakemus hyväksytään, tuomioistuin määrää selvittäjän, joka valvoo velkojien etua ja laatii saneerausohjelman käräjäoikeuden vahvistettavaksi. Selvittäjän on kuitenkin kaikissa tilanteissa toimittava puolueettomasti.

Yrityssaneerausmenettelyyn liittyviä oikeusvaikutuksia ovat maksu-, vakuudenasettamis-, ulosotto- ja perintäkielto, jotka alkavat pääsääntöisesti silloin, kun yrityssaneeraus on käräjäoikeuden päätöksellä aloitettu. Tätä ennen on mahdollista pyytää käräjäoikeutta määräämään väliaikaisia kieltoja, jotka voivat olla tarpeen tilanteen rauhoittamiseksi ja negatiivisen syöksykierteen katkaisemiseksi, kunnes käräjäoikeus on tehnyt päätöksen joko menettelyn aloittamisesta tai hakemuksen hylkäämisestä.

Yrityssaneerauksessa määrätään velkojen maksuaikataulusta, muista velkojen järjestelyistä ja mahdollisista muista yrityksen toimintaan liittyvistä toimenpiteistä, joiden tavoitteena on, että yritys vapautuu osasta saneerausveloista ja saa toimintaansa muutoin tervehdytetyksi. Saneerausohjelma voi lisäksi sisältää määräyksiä velallisen toiminnan jatkamiseen ja muuttamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Saneerausohjelman toteuttaminen on velallisen vastuulla ja ohjelma voidaan määrätä raukeamaan, mikäli velallinen on olennaisella tavalla laiminlyönyt ohjelman mukaisen noudattamisen.

Kuka voi päästä yrityssaneeraukseen?

Yrityssaneerauksen kohteena voi olla yksityinen elinkeinoharjoittaja, yhtiö (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, asunto-osakeyhtiö), osuuskunta ja taloudellista toimintaa harjoittava yritys. Saneerausmenettelyyn voi turvautua kaikki yritystoimintaa harjoittavat taloudelliset yksiköt riippumatta niiden koosta tai toiminnasta. Yrityssaneerausmenettelyn kohteena ei voi olla luottolaitos, vakuutus- tai eläkelaitos eikä selvitystilassa oleva yhtiö, osuuskunta taikka säätiö. Myöskään yksityishenkilö ei voi hakea yrityssaneerausta omista henkilökohtaisista veloista. Tällöin puhutaan yksityishenkilön velkajärjestelystä.


Kuinka kauan yrityssaneeraus kestää?

Saneeraushakemuksen vahvistamisessa menee käräjäoikeudessa tyypillisesti puolesta vuodesta vuoteen. Yrityssaneerausmenettely sisältää hakemuksen vireille tulon jälkeen muun muassa velkojien kannanottojen hankkimista, hakemuksen täydentämistä, velkojien äänestyttämistä, erillisneuvotteluja lisärahoituksesta ja saneeraustoimenpiteistä, työsuhde- ja sopimuskysymyksistä. On kuitenkin mahdollista tietyissä tilanteissa käyttää nopeutettua menettelyä, jossa voidaan minimoida normaalimenettelyn vaatiman ajan tuoma epävarmuus ja siitä mahdollisesti aiheutuva vahinko.

Yrityssaneerauksen merkityksestä velkojalle

Tuomioistuin päättää saneerausohjelman vahvistamisesta sen jälkeen, kun velkojat ovat tarvittaessa äänestäneet saneerausohjelman vahvistamisesta. Saneerausohjelma korvaa velkasuhteiden aikaisemmat ehdot ja velkoja aletaan maksaa silloin, kun saneerausohjelma vahvistetaan. Menettelyn aikana velkojaa koskevat maksu-, perintä- ja täytäntöönpanotoimenpiteiden kiellot tulevat voimaan, jotka johtavat velallisen ja velkojien välisen tilanteen jäädyttämiseen.

Saneerausohjelmaan sisältyy usein erilaisia velkajärjestelytoimenpiteitä, kuten velan maksuaikataulun muuttamista, velkojen leikkaamista ja koron alentamista. Velkojille voidaan määrätä maksamaan lisäsuorituksia, jos velallisen taloudellinen asema paranee saneerausohjelman aikana. Saneerausohjelman ajaksi on mahdollista määrätä valvoja, jonka tehtävänä on huolehtia ohjelman toteuttamisesta sekä toimenpiteistä.

Velkojille annetaan määräajoin selonteko saneerausohjelman toteuttamisesta joko valvojan tai velallisen toimesta. Velkajärjestely voi raueta, jos käy ilmi, että velallinen on rikkonut ohjelmaa tai olennaisella tavalla laiminlyönyt ohjelman noudattamisen. Velkajärjestely voi myös raueta, jos havaitaan, että ohjelman vahvistamiselle olisi ollut esteperuste. Tuomioistuin voi määrätä saneerausohjelman velkojatoimikunnan, jonka tehtävänä on valvoa velkojien lukuun tapahtuvaa toimintaa ja neuvoa-antavana elimenä avustaa selvittäjää.

Yritys vapautuu saneerausohjelmassa olevista saneerausveloista siltä osin, kun suoritukset saataville on ohjelman mukaisesti maksettu. Velkojalle tuleva suoritus yrityssaneerauksesta ei saa olla heikompi kuin mitä velkoja saisi velallisen konkurssissa, ja saneerausohjelmaan voidaan sisällyttää arvio siitä, millaiseksi velkojan jako-osuus olisi muodostunut, jos velallinen olisi mennyt konkurssiin. Yrityssaneerauksessa päästään usein konkurssia parempaan lopputulokseen, sillä se on usein velkojille kannattavampaa kuin yrityksen kaatuminen.

Janina Jurvanen
Oik. yo

Kuvituskuva: Pixabay

Konkurssi | Liiketoiminta | Saneeraus | Saneerausmenettely | Velkasaneeraus | Yrittäminen | Yrityssaneeraus | Yrityssaneerausmenettely

OTA YHTEYTTÄ

Jätä yhteydenottopyyntö tai tarjouspyyntö ohjeisella lomakkeella. Kerro lomakkeessa lyhyesti asiastasi ja jätä yhteystietosi.

Tarkemmat toimistomme yhteystiedot löydät Yhteystiedot-sivulta.