Kuukausi: elokuu 2020

Viimeisimmässä Kuluttaja-lehdessä (05/2020) oli suomalaisittain melko laaja vertailu koskien kotivakuutussopimuksia. Vertailussa oli mukana kahdeksan eri tuotetta. Kaikki tuotteet olivat laajoja kotivakuutuksia, joihin yleensä kuuluu myös oikeusturvavakuutus.

Yllättävän moni irtisanoo kotivakuutuksensa silloin, kun vaihtaa asuntoa, olipa sitten kyseessä omistusasunto tai vuokra-asunto tai muu asumismuoto. Onhan kaikilla toki vapaus vaihtaa vakuutusyhtiötä, mutta ongelmallisen vakuutussopimuksen irtisanomisesta muuton yhteydessä tekee se, että uusi vakuutussopimus solmitaan pelottavan usein vasta sitten, kun uuden asunnon kauppakirja tai vuokrasopimus on jo allekirjoitettu. Tällaisessa tapauksessa käy niin, että vakuutusturva katkeaa joksikin aikaa. Ajallisesti kysesssä voi olla varsin lyhyt päivän tai parin katkos vakuutusturvassa. Katkoksen kesto sinänsä ei ole olennaista tai kiinnostavaa vaan se, että minkälaisia tapahtumia katkoksen ajalle sijoittuu.

Useimmat meistä Suomen maaperällä tallaavista tekevät sopimuksen tai pari joka päivä. Usein ne sopimukset ovat taloudellisilta intresseiltään pieniä ainakin yksittäisinä tapahtumina tarkasteltuna. Usein tällaisten sopimusten täyttäminen sujuu ongelmitta ostajan ja myyjän näkökulmasta. Suoritteet ovat puolin ja toisin sen verran yksinkertaiset, ettei suoritushäiriölle juuri jää sijaa, paitsi jos sellaista tavoittelee tarkoituksella.

Sen sijaan asunnot ovat paitsi verrattain kalliita myös rakennusteknisesti monimutkaisia kokonaisuuksia. Rakentamisen suhteen maallikko harvoin ymmärtää asunnon sisintä ensivilkaisulla. Useimmiten rakennuksen sisimmän ymmärrykseen ei riitä edes vuosikausien asuminen kohteessa. Sitten ollaankin jo tilanteessa, jossa myyjä ei tiedä mitä myy eikä ostaja tiedä mitä ostaa. Lopputulos on joskus karua katsottavaa.

On muistettava, että asunto- tai kiinteistökauppaa tehdessä kaikilta edellytetään sellaista perushuolellista tasoa. Tämä perushuolellinen taso asettaa vaatimukset oikeastaan varsin korkealle, ottaen huomioon kerrostaloasumisen yleisyys Suomessa ja se, että yhä harvempi tekee omakotitalossaankaan mitään enää itse. Kaikki palvelut ostetaan ammattilaisilta, joilla on tarvittavat tiedot ja taidot. Tämä todellisuus ei kuitenkaan ole toistaiseksi laskenut kuluttajalta vaadittua rakennusteknistä tietämystä asunto- ja kiinteistökauppaa tehdessä. Jos taas kaupan osapuoli sattuu olemaan rakennusalalla tai sitä sivuavalla alalla töissä, häneltä voidaan edellyttää vielä perustasoakin korkeampaa huolellisuuden astetta sellaisten seikkojen suhteen, jotka hänen oma koulutuksensa huomioon ottaen pitäisi havaita ja ymmärtää. Monimutkaista.

Palaan esimerkkiin, jossa kaupan kohteen sisin on sekä ostajalle että myyjälle epäselvä. Tuollaisessa tilanteessa olisi äärettömän tärkeää, että se kuuluisa laaja kotivakuutus on voimassa sopimusta uudesta asunnosta allekirjoitettaessa. Oikeastaan vakuutuksen on oltava voimassa katkeamatta. Jos kaupasta sattuisi myöhemmin tulemaan riitaa, on riidan perusteena oleva tapahtuma nimenomaan sopimuksen allekirjoittaminen.

FINE tiivistää perustietoa oikeusturvavakuutuksista -oppaassaan (2018) asian ytimen oivallisesti: ”Vakuutuskäytännössä kahden vuoden sääntö on tullut toistuvasti esiin muun muassa asuntokauppariidoissa. Koska kaupan tekeminen on yleensä katsottu asuntokauppariidan perusteeksi, kahden vuoden sääntö estää oikeusturvaedun myöntämisen asuntokauppaa koskevassa
riita-asiassa, jos vakuutus ei ole ollut voimassa kauppakirjaa tehtäessä eikä vakuutus ole ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa kahta vuotta”

Vakuutuksen kuukausimaksu on halpa verrattuna siihen etuun, jonka nykyaikaisesta hyvästä vakuutuksesta riitatilanteessa saa. Vakuutuksesta korvataan vakuutetun omat kulut vakuutusehtojen mukaisesti. Näihin kuluihin voi kuulua esimerkiksi rakennusinsinöörin laatima kuntotarkastusraportti tai lausunto asiassa, avustajan palkkio sekä tuomioistuimille maksettavat maksut. Parhaimmillaan vakuutuksen turvin riidasta voidaan selvitä niin, että vakuutetun taloudellinen asema ei ole riidan vuoksi juurikaan huonontunut, jos vain vakuutuskorvauksen omavastuuosuus jää vakuutetun vahingoksi. Vastapuolen kuluja vakuutuksesta ei yleensä korvata, mutta paremmissa vakuutuksissa sellainenkin mahdollisuus voi olla.

Klaus Kinanen
OTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja