Kuukausi: marraskuu 2019

“Fraud” by Got Credit is licensed under CC BY 2.0

Poliisin tilastojen mukaan tammikuusta kesäkuuhun 2019 ilmoitettiin yhteensä 16 649 petosrikosta, joka on 8,61 % enemmän kuin vastaavana ajanjaksona 2018.

Asianajoalalla toimiva saa kattavan kuvan petosrikoksista ja sen uhreista. Yleensä uhrit hakevat asianajotoimistosta apua vasta petoksen ja sillä aiheutetun vahingon paljastuttua. Uhrin oikeussuojakeinoiksi jäävät tutkintapyynnön tekeminen ja vahingonkorvausvaatimuksen esittäminen oikeudenkäynnissä.

Korvausten tuomitseminen ei kuitenkaan auta, jos tekijältä puuttuu maksukyky. Petoksen uhri ei yleensä saa rikosvahinkokorvausta Valtiokonttorilta, koska taloudellinen vahinko korvataan vain poikkeuksellisesti. Ja lisäksi rikosvahinkokorvauksen enimmäismäärä on lain mukaan 25 500 euroa. Rikoksen aiheuttama loukkaus, mielipaha ja ajanhukka jäävät kokonaan korvaamatta.

Yksityishenkilöön kohdistuva petos toteutetaan varsin usein hyväksikäyttämällä uhrin ja rikoksentekijän luottamussuhdetta. Rikoksentekijä pitää uhria kontrollissaan ja saa uhrin toimimaan pyyntöjensä mukaisesti. Jos uhri kyseenalaistaa rikoksentekijän pyynnöt, kertoo rikoksentekijä uhrin kysymyksillään vaarantavan heidän luottamussuhteensa. Lopulta uhri taipuu rikoksentekijän vaatimuksiin, koska hän ei halua rikkoa molemminpuoliseksi kuviteltua luottamusta.

Väitän, että moni petos olisi epäonnistunut, jos uhrilla olisi ensimmäisten epäilystensä herättyä ollut mahdollisuus arvioida omaa tilannettaan ulkopuolisen tarkkailijan silmin. Ulkopuolisen tarkkailijan asemaan asettuminen on vaikeaa, jos on itse tapahtumien keskipisteenä. Siksi olisikin tärkeää havaita oman arvostelukykynsä vääristyminen rikoksentekijän vaikutuksesta ja avuntarpeensa.

Petosrikosten torjumiseksi olisikin lisättävä yleistä tietoisuutta petosrikoksista ilmiönä sekä erilaisista matalan kynnyksen neuvontapalveluista, kuten esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen auttavasta puhelimesta ja chatista sekä asianajo- ja oikeusaputoimistojen palveluista. Mitä laajempaa on tietoisuus petosrikollisuudesta ilmiönä ja uhreille tarkoitetuista avunmuodoista sitä matalammaksi muodostuu avunpyynnön esittämisen kynnys silloin, kun itse epäilee joutuneensa petoksen uhriksi. En kuitenkaan tarkoita, että meidän olisi juurrutettava yhteiskuntaamme keskinäinen epäluottamus ja epäilys. Haluan, että tulevaisuudessa jokaisella petoksen uhrilla olisi tieto, kyky ja mahdollisuus hakea apua riittävän ajoissa ja tulla autetuksi. Riittävän aikaisella puuttumisella voitaisiin moni petos muuttaa kelvottomaksi yritykseksi.

Klaus Kinanen
OTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Hyvinkää

Kirjoitus on julkaistu painetussa Aamupostissa 4.11.2019

Hyödyllisiä aiheeseen liittyviä linkkejä:
Poliisille ilmoitetut rikokset, koko maa, PolStat, 1.1.2019-30.6.2019
Rikosuhripäivystys
Finanssivalvonnan varoitukset ja listat luvattomista palveluntarjoajista