Päivä: 11.2.2019

Nykyisen hallituksen yhtenä tavoitteena on ollut norminpurku. Osana norminpurkua on esillä ollut osakepääomavaatimuksesta luopuminen, julkisen osakeyhtiön osakepääomavaatimuksen alentaminen, pääoman menettämistä koskevasta sääntelystä luopuminen, apporttisääntelystä osin luopuminen ja perustamiseen tarvittavien tiedonantojen keventäminen.

Osakeyhtiöitä koskevan sääntelyn karsimisen tavoitteena on helpottaa mikroyritysten toiminnan aloittamista. Tarkoituksena on myös tukea liiketoiminnan aloittamista osakeyhtiömuodossa toiminimen sijasta. Erityisesti osakepääomavaatimuksen alentamista on puollettu sillä, että osakeyhtiölain määräämällä 2.500 euron vähimmäisosakepääomalla ei ole nähty suurtakaan merkitystä velkojiensuojan näkökulmasta, joka on ollut vähimmäispääoman alkuperäinen ajatus. Yli 85 %:lla perustetuista osakeyhtiöistä osakepääoma on 2.500 euroa, joten velkojiensuojan toimivuudesta tai sen huomioon ottamisesta yhtiötä perustettaessa ei oikein voi puhua.

Hallituksen esitys eduskunnalle yksityisen osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimuksen poistamista koskevaksi lainsäädännöksi 238/2018 vp annettiin viime vuoden lopulla. Eduskunta hyväksyi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain ja osuuskuntalain muutokset hallituksen lopullisen esityksen mukaisesti, mutta huomattavasti suppeampana kuin alun perin ajateltiin.

Mikä muuttuu

Muuttuu vain vähimmäisosakepääomaa koskeva vaatimus osake- ja asunto-osakeyhtiöissä sekä osuuskunnissa rahastointivelvoitteen poistaminen. Norminpurku jäi siis pieneksi osamuutokseksi helpottamaan osakeyhtiön perustamista nolla pääomalla.

Seuraukset

Lainmuutoksen suurin vaikutus on, että osakeyhtiön voi 1.7.2019 lähtien perustaa ilman minkäänlaista pääomaa. On myös mahdollista, että yhtiöön sijoitettava määrä eli osakkeista maksettava määrä merkitään kokonaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Näin voidaan tehdä, jos yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty osakkeen nimellisarvoa. Jos nimellisarvo on määrätty, on osakeyhtiötä perustettaessa maksettava aina osakepääomaan nimellisarvoa vastaava määrä merkintähintana.

Vähimmäisosakepääoman puuttumisesta seuraa myös, että jo perustettu osakeyhtiö voi alentaa osakepääomaansa nollaan saakka siten kuin muutoin osakepääoman alentamisesta osakeyhtiölaissa säädetään. Tällöin tulee kuitenkin sovellettavaksi velkojainsuojamenettely.

Edelleen seurauksena on, että osakeyhtiötä perustettaessa PRH:lle annettavien perustietojen määrä vähenee, koska mitään selvitystä osakepääoman maksamisesta ei tarvitse antaa. Ennen lainmuutosta voimassa olevan lain mukaan annettava selvitys osakkeiden täydestä maksusta ja tarvittaessa tilintarkastajan todistuksin ja hallituksen vakuutuksin.

Osakepääomaa ja sen pysyvyyttä koskeva säännös poistetaan muutoksen myötä myös asunto-osakeyhtiölaista. Asunto-osakeyhtiöllä voi lainmuutoksen jälkeen olla edelleen osakepääomaa, jolloin menetellään tältä osin lain ja yhtiöjärjestyksen määräysten mukaisesti. Uutena mahdollisuutena on, että osakkeista maksettava määrä merkitään kokonaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kuten osakeyhtiössä. Jatkossa asunto-osakeyhtiö voidaan perustaa myös kokonaan ilman omaa pääomaa.

Osuuskuntia koskevaa sääntelyä muutetaan siten, että velvoite vararahaston kartuttamisesta poistetaan.

Oman pääoman menettäminen

Nykyisen lain mukaan osakeyhtiön hallituksen on havaittuaan, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, viipymättä tehtävä rekisteri-ilmoitus osakepääoman menettämisestä. Tätä kyseistä osakeyhtiölain säännöstä ei mitenkään muuteta 1.7.2019 voimaan tulevien muutosten yhteydessä. Miten sitten menetellään, kun osakepääomaa ei edes ole?

Ensinnäkin nykyinen osakeyhtiölainsäännös tarkoittaa oman pääoman menettämistä ja vaadittavan ilmoituksen tekeminen koskee osakepääoman menettämistä. Lainvalmistelussa on todettu, että voimassa olevaa velvollisuutta oman pääoman menetystä koskevan ilmoituksen antamiseen ei ole tarkoitus muuttaa.

Tämähän sitten tarkoittaa, että jos oma pääoma on menetetty, tulee yhtiön hallituksen edelleen tehdä rekisteri-ilmoitus pääoman menettämisestä. Velvollisuus on huolimatta siitä, onko yhtiön osakepääomaan kirjattu jotain vai onko sen määrä nolla. Jos yhtiön osakepääoma sitten jo ensimmäisen kuluerän jälkeen ennen yhtäkään perustetun osakeyhtiön voitontavoitteluun liittyvän tuoton kirjaamista vajoaa alle nollan, tulee yhtiön hallitukselle velvollisuus ilmoittaa saman tien oman pääoman negatiivisuudesta.

Nykyinen ja sellaisenaan voimaan jäävä laki toteaa, että osakepääoman negatiivisuutta koskeva rekisterimerkintä voidaan poistaa, kun oma pääoma on ilmoitukseen liitetyn taseen perusteella yli puolet osakepääomasta. Jos osakepääomaa ei ole, on tämän katsottava tarkoittavan sitä, että rekisterimerkintä voidaan poistaa, kun oma pääoma ei ole enää negatiivinen vaan yli nollan.

Käytännössä lainmuutos johtaa osakepääoman negatiivisuutta koskevan ilmoitusvelvollisuuden osalta toimintamarginaalin kaventumiseen. Pakollinen osakepääoma antoi jonkin verran liikkumatilaa ennen pakollisen rekisteri-ilmoituksen tekemiseen, mutta kun osakepääomaa ei ole lainkaan, poistuu vähäinenkin 0–2.500 euron välillä oleva pelivara. Jo ensimmäinenkin kuluerä, jota vastaavat tuotot eivät ole kotiutuneet, tai viimeistään ensimmäinen useinkin tappiollinen tilikausi, johtaa heti velvollisuuteen rekisterimerkinnän tekemiseen.

Edellä oleva ”hölmöys” johtuu vain siitä, että vähimmäisosakepääomaa koskevan muutoksen yhteydessä ei haluttu hallituksen esityksen mukaisesti puuttua osakepääoman menettämistä koskevan ilmoitusvelvollisuuden lieventämiseen. Lieventämistä vastustaneet tahot perustelivat vastustamistaan velkojiensuojan turvaamisella.

Norminpurkutavoite on siten onnistunut, että osakeyhtiön perustamisen kynnys on jatkossa huomattavasti nykyistä matalampi. Samalla aikaansaatiin kuitenkin osakepääoman menettämistä koskevan ilmoitusvelvollisuuden muuttuminen hyvin ankaraksi. Hallituksen esityksessä todetaan erikseen, että velkojiensuojan kehittämistarpeita ja vaihtoehtoja tullaan arvioimaan laajasti vuonna 2019 käynnistettävässä selvityshankkeessa. Siihen saakka ja mahdollisia uusia lakimuutoksia odotellessa on toimittava nykysäännösten mukaisesti.

11.2.2019
Tapio Kinanen
asianajaja, Hyvinkää