Kuukausi: marraskuu 2018

Rikosoikeudellisista vastuuvapausperusteista säädetään rikoslain 4 luvussa. Niitä ovat tunnusmerkistöerehdys, kieltoerehdys, vastuusta vapauttavaa seikkaa koskeva erehdys, hätävarjelu ja pakkotila. Oikeudesta käyttää voimakeinoja virkatehtävän hoitamisessa säädetään erikseen. Voimakeinojen käyttö sallituissa rajoissa jää rankaisematta.

Luvun 2 §:ssä on määritelty kieltoerehdys. Se tarkoittaa, että henkilön tekoa on pidettävä anteeksiannettavana, koska hän ei ole tiennyt menettelevänsä lainvastaisesti. Tekoa luullaan siten sallituksi. Sanotaan, että kyse on vaikeudesta ymmärtää lakia.

Näin yksinkertainen asia ei kuitenkaan ole. Kieltoerehdys voi toimia anteeksiantoperusteena vain poikkeuksellisesti ja tulee sellaisenaan sovellettavaksi yksinomaisena vastuuvapausperusteena harvoin.

Sen sijaan kieltoerehdys voidaan ottaa huomioon osittaisena rangaistusvastuun lievennyksenä. Tällaisessa tapauksessa tekijä ei voida kokoaan vapauttaa rangaistusvastuusta, mutta olosuhteet tekohetkellä voidaan ottaa huomioon rangaistusvastuuta lieventävänä seikkana. Tällöin on mahdollista tuomita enintään kolme neljännestä rikoksesta säädetyn rangaistuksen enimmäismäärästä.

Kieltoerehdyksen soveltaminen vastuuvapausperusteena edellyttää, että tekijä erehtyy pitämään tekoaan sallittuna, kun erehtyminen johtuu

1) lain puutteellisesta tai virheellisestä julkistamisesta;

2) lain sisällön erityisestä vaikeaselkoisuudesta;

3) viranomaisen virheellisestä neuvosta; tai

4) muusta näihin rinnastettavasta seikasta.

Oikeuskäytännössä kieltoerehdykselle on myönnetty rajoitettu merkitys vastuusta vapauttavana tai lieventävänä perusteena. Asiaa on perustelu ankaran vastuun johtamisella mahdollisiin epäoikeudenmukaisuuksiin. Yleispreventiiviset seikat asettavat vastuuvapaudelle kuitenkin verraten ahtaat rajat, kuten hallituksen esityksessä todettiin, ja siten vain ilmeisen anteeksiannettava tietämättömyys voisi johtaa vastuuvapauteen. Erehdys viittaa väärään tietoon ja virheelliseen käsitykseen, että teko on sallittu. Tästä syystä yleisen lain soveltamiseen liittyvät tapaukset perustunevatkin lähinnä viranomaisen virheelliseen neuvoon.

20.11.2018
Tapio Kinanen
asianajaja, Hyvinkää