Päivä: 18.10.2018

Asiakas sai haasteen käräjäoikeuteen teosta, josta sitä toki osasi odottaa, mutta sen sijaan häntä kummastutti syyttäjän vaatimus 80 euron rikosuhrimaksusta. Mikä se on, koska eihän tässä asiassa ole edes rikosuhria?

Vaatimushan perustuu jo 22.5.2015 annettuun lakiin rikosuhrimaksusta. Laki tuli voimaan 1.12.2016 ja koskee vain rikoksia, jotka on tehty tämän jälkeen.

Lain tarkoituksena on vahvistaa rikoksen uhrien tukipalveluihin kohdennettavaa valtionrahoitusta maksujen tuottoa vastaavalla määrällä.

Rikosuhrimaksun on velvollinen suorittamaan se, joka tuomitaan rangaistukseen rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta. Maksuvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos tekijä oli rikoksentekohetkellä alle 18-vuotias.

Rikosuhrimaksun on velvollinen suorittamaan myös oikeushenkilö, joka tuomitaan yhteisösakkoon. Rikosuhrimaksu on 40 euroa, jos rangaistus tuomitaan yhdestä tai useammasta rikoksesta, joista vähintään yhdestä säädetty ankarin rangaistus on vankeutta enintään kuusi kuukautta.

Rikosuhrimaksu on 80 euroa, jos rangaistus tuomitaan yhdestä tai useammasta rikoksesta, joista vähintään yhdestä säädetty ankarin rangaistus on vankeutta enemmän kuin kuusi kuukautta.

Oikeushenkilölle määrättävä rikosuhrimaksu on 800 euroa.

Rikosuhrimaksu peritään siis myös rikoksista, joihin ei liity uhria.

Rikosuhrimaksun määrää käräjäoikeus, syyttäjä rangaistusmääräyksen yhteydessä, poliisi, tullimies, rajavartija ja erätarkastaja sakkomääräyksen yhteydessä. Maksun määräämiseen ei liity harkintaa.

Yleisimmäksi yksittäiseksi maksuun johtavista rikosnimikkeistä on muodostunut poliisin antama sakkomääräys liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Maksulla siis vahvistetaan rikoksen uhrien tukipalveluihin kohdennettavaa valtionrahoitusta ja sillä on tarkoitus parantaa rikosten uhrien asemaa. Maksuilla on määrä rahoittaa muun muassa Rikosuhripäivystyksen ja lähisuhdeväkivallan uhreille tarkoitettua tukipuhelinpalvelua.

18.10.2018
Tapio Kinanen
asianajaja, Hyvinkää