Kuukausi: elokuu 2016

Viime aikoina mediassa on keskusteltu ja arvosteltu viranomaisten lupapäätöksissä tekemiä ratkaisuja. Lupia myöntäviä viranomaisia ovat esimerkiksi Aluehallintovirasto ja Maahanmuuttovirasto. Myrskyn silmässä ovat vuorollaan olleet niin kaivosten ja vesialtaiden ympäristölupa-asiat kuin Maahanmuuttoviraston noudattama linja turvapaikan ja oleskeluluvan myöntämisessä. Keskustelu ei ole typistynyt viranomaisen päätösten arvioimiseen vain päätösten lopputuloksen kannalta. Julkisessa keskustelussa on puitu lopputuloksen ohella päätöksen taustalla olevia tosiseikkoja ja sitä, miten viranomainen on tulkinnut niitä kyseisessä yksittäistapauksessa. Keskustelu tällä tasolla ei olisi mahdollista, jos viranomainen ei olisi perustellut päätöksiään.

Viranomaisten voidaan pääsääntöisesti edellyttää perustelevan lupa-asioissa tekemänsä päätökset ja muutkin hallintopäätökset. Vaatimus kytkeytyy oikeusturvaa koskevaan perustuslain 21 §:ään, jonka mukaan:

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Moniulotteisessa säännöksessä määritellään jokaiselle oikeus hyvään hallintoon ja sen toteuttamisen edellyttämät hallintomenettelyn perusteet sekä oikeusturvan sisältöä. Hallintomenettelyä koskien säännöksestä on eroteltavissa jokaisen oikeus asianmukaiseen käsittelyyn, oikeus hyvään hallintoon, oikeus saada oikeuksiaan tai velvollisuuksiaan koskeva viranomaisen päätös tuomioistuimen tai riippumattoman lainkäyttöelimen ratkaistavaksi ja oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin hallintoasiassa.

Perusoikeutena taattuun hyvään hallintoon voidaan katsoa kuuluvan jokaisen oikeus saada perusteltu päätös hallintoasiassa. Kuten säännöksen 2 momentista ilmenee, hyvän hallinnon takeista säädetään tarkemmin lailla. Hallintolain 45 § 1 momentissa säädetäänkin, että päätös on perusteltava ja perusteluissa on kerrottava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Vaatimus perustella päätös ei ole kuitenkaan ehdoton vaan viranomainen voi säännöksen 2 momentissa esitetyin edellytyksin jättää poikkeustapauksessa perustelematta päätöksensä. Näissäkin tapauksissa perustelut voidaan jättää antamatta vain nimenomaisen siihen oikeuttavan lain säännöksen nojalla.

Päätöksen perustelut toteuttavat useaa kiinteästi oikeusvaltioon liittyvää funktiota.  Ne ensinnäkin takaavat hallinnon julkisuuden ja avoimuuden, jolloin jokaisella on mahdollisuus arvioida viranomaisten toimintaa, mikä myös edistää hyvän hallinnon toteutumista. Toiseksi perusteluja lukemalla voidaan selvittää, onko viranomainen käyttänyt sille annettua harkintavaltaa lain ja hallinnon oikeusperiaatteiden mukaisesti. Kolmanneksi perusteluilla on keskeinen merkitys oikeusturvan toteutumisessa, sillä perusteluja lukemalla asianosainen voi harkita muutoksenhaun tarvetta ja muutoksenhaun menestymisen mahdollisuuksia. Viranomaisten toiminnan on perustuttava lakiin. Perusteluvelvollisuus palvelee myös tätä hallinnon lainalaisuusperiaatetta, sillä viranomaisen on mainittava päätöksenteossaan soveltamansa normit.

Jokaisen on syytä tiedostaa oikeutensa saada perusteltu päätös ja perustelujen tärkeys omien oikeuksiensa toteutumisen valvomisessa. Perusteluista luopuminen ei kuulu hyvään hallintoon. Jos viranomaisilla onkin lain säännöksen perusteella mahdollisuus mutta ei ehdotonta velvollisuutta jättää päätöstään perustelematta, voidaan lain perusoikeusmyönteisen soveltamisen sanoa vaativan kattavien ja selkeiden perustelujen antamista myös näissä tapauksissa.

                                                                                                                                        Klaus Kinanen
oikeusnotaari
assistentti

Lähteet:

Hallberg Pekka (toim.), Perusoikeudet, toinen, uudistettu painos, WSOYPRO Oy, Helsinki 2011
Mäenpää Olli (toim.), Hallinto-oikeus, Sanoma Pro Oy, Helsinki 2013