Kuukausi: kesäkuu 2016

Apulaisoikeuskansleri on ottanut päätöksellään kantaa 10.6.2016 Dnro OKV/572/1/2015 lainvoimaisen päätöksen täytäntöönpanoon ja hyvän hallinnon vaatimuksiin.

Asiassa oli kysymys vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun hakemisesta kantelijan pojalle. Kantelijan pojalle oli aikaisemmin myönnetty henkilökohtaista apua kotiin harkinnalla. Kuntayhtymän viranhaltija oli päätöksellään 18.11.2013 hylännyt hakemuksen vedoten vammaispalvelulain 8 c § 2 momentin henkilökohtaisen avun myöntämisen edellytysten puuttumiseen. Päätöksen mukaisesti vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua on myönnetty 60 tuntia Toimintakeskukseen päivätoimintaan ja enintään 30 tuntia kotiin.

Kuntayhtymän yksilöjaos hylkäsi 17.1.2014 kantelijan viranhaltijan päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen ja palautti asian viranhaltijalle uuden päätöksen tekemiseksi. Kantelijan pojalle vahvistettiin 3.12.2014 kehitysvammaisen erityishuolto-ohjelma, jota koskevan kantelijan valituksen aluehallintovirasto hylkäsi.

Kantelija valitti kuntayhtymän yksilöjaoksen 17.1.2014 antamasta päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka katsoi, että yksilöjaoksella ei ollut perusteita hylätä vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua mainitsemillaan perusteilla. Hallinto-oikeus kumosi 11.2.2015 antamallaan päätöksellä valituksenalaisen yksilöjaoksen päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi henkilökohtaisen avun myöntämiseksi kotiin.

Tämän jälkeen viranomainen käynnisti uuden päätöksentekoprosessin. Asiassa hankittiin selvityksiä henkilökohtaisen avun myöntämisen edellytysten täyttymisestä ja harkinnassa päädyttiin lopulta kannalle, ettei henkilökohtaista apua kotiin voitu myöntää.

Tässä vaiheessa oikeuksistaan kiinni pitävä ja hyvän hallinnon toteutumista tarkkaileva valveutunut kansalainen herää huomaamaan, että kuntayhtymän menettely ei mennyt niin sanotusti hyvän hallinnon nuottien mukaan.

Oikeusturvasta yksilön perusoikeutena ja hyvästä hallinnosta säädetään perustuslain 21 §:ssä

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla

Julkisen vallan velvollisuudesta turvata perusoikeuksien toteutuminen säädetään perustuslain 22 §:ssä

                           Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota aiheellisesti siihen, että oikeusturvan toteutuminen edellyttää muutoksenhakuasioissa paitsi muutoksenhakuoikeuden toteutumista myös sitä, että viranomaisen, jonka tekemä päätös on muutoksenhakuasteissa kumottu, on tehtävä uusi päätös muutoksenhakuasteessa tehdyn asiaratkaisun mukaisesti.

Hyvän hallinnon sisällöstä säädetään tarkemmin hallintolain 7 §:ssä. Lain 23 § 1 momentissa asetetaan viranomaisille vaatimus asian viivytyksettömästä käsittelystä. Perustuslaissa ja hallintolaissa säädetyt hyvän hallinnon takeet oikeuttavat hallinnon asiakkaan luottamaan siihen, että viranomainen ryhtyy muutoksenhakuasiassa oma-aloitteisti ilman aiheetonta viivytystä lainvoimaisen hallinto-oikeuden päätöksen mukaisiin täytäntöönpanotoimiin.

Apulaisoikeuskansleri huomioi sen, että hallinto-oikeuden päätökseen ei ollut haettu muutoksenhakuajan kuluessa muutosta ja että se oli siten täytäntöönpanokelpoinen. Päätöksen mukaan kantelijan pojalle oli myönnettävä henkilökohtaista apua kotiin, eikä kuntayhtymällä ollut asiassa harkintavaltaa tämän suhteen. Kuntayhtymän harkittavaksi jäi vain myönnettävän henkilökohtaisen avun kesto. Kuntayhtymä ei kuitenkaan pannut hallinto-oikeuden päätöstä laisinkaan täytäntöön.

Perustuslaissa taatut perusoikeudet sekä hyvän hallinnon toteutuminen edellyttävät vastaavanlaisissa muutoksenhakutilanteissa viranomaisen panevan viivyttelemättä hallinto-oikeuden lainvoiman saaneet ratkaisut täytäntöön, mihin apulaisoikeuskansleri asiassa erityisesti kiinnitti valituksenalaisen päätöksen tehneen viranomaisen huomion.

Tapauksessa oli kysymys sosiaalilainsäädännön mukaisten palveluiden toteuttamisesta, mutta ratkaisusta ilmenevä viranomaiselle asetettu vaatimus oma-aloitteisesti panna täytäntöön muutoksenhakuasteen antama päätös on sovellettavissa yhtä hyvin myös veroasioihin ja muuhun julkiseen hallintotoimintaan.

Tapaus osoittaa, että hyvän hallinnon ja kansalaisille kuuluvien oikeuksien toteutuminen ei ole itsestäänselvyys vaan että niitä on joskus vaatimalla vaadittava. Tietoisuus laissa taatuista oikeuksista ja rohkeus ajaa omaa asiaansa tarpeen tullen muutoksenhakuasteissa on toisinaan välttämättömyys. Jotta oikeuksiaan valitusteitse hakeva onnistuisi prosessissaan, on syytä turvautua hallintoprosessin tuntevan juristin apuun.

                                                                                                                                        Klaus Kinanen
oikeusnotaari
assistentti

 

Apulaisoikeuskanslerin päätös 10.6.2016 Dnro OKV/572/1/2015

Digitalisaatio ja julkishallinnon palvelujen sähköistäminen etenevät. Hallituksen esitys 8/2016 vp laiksi maakaaren muuttamisesta annettiin eduskunnalle 19.2.2016 ja se on hyväksytty ja laki odottaa nyt enää tasavallan presidentin vahvistusta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2017.

Lain keskeisenä sisältönä on sähköisten panttikirjojen käyttöönottaminen. Lain tultua voimaan uusista kiinnityksistä annetaan vain sähköisiä panttikirjoja. Maakaaren säännöksiä tarkistetaan myös siten, että 1.6.2017 alkaen kiinnityksiä muutettaessa vanhat kirjalliset panttikirjat muutetaan sähköisiksi. Johdonmukaisesti sähköisten panttikirjojen muuttaminen kirjalliseksi ei ole enää mahdollista. Luottolaitokset voivat jatkossa hakea hallussaan olevien kirjallisten panttikirjojen muuttamista sähköisiksi nykyistä keveämmällä menettelyllä. Tarkoituksena on näin helpottaa panttikirjojen massaluontoista muuttamista sähköiseen muotoon.

Lain voimaantulon jälkeen vanhat kirjalliset panttikirjat eivät sinänsä menetä pätevyyttään, jos ne on esimerkiksi pantattu velan vakuudeksi. Laissa säädetään kuitenkin vuoteen 2020 kestävästä siirtymäkaudesta, jonka jälkeen kirjallisia panttikirjoja ei voi enää käyttää uuden luoton vakuutena. Jos kiinteistönomistaja käyttää kirjallisia panttikirjoja luoton vakuutena ja hän haluaa käyttää näitä uuden velan vakuutena vielä vuoden 2020 jälkeen, on panttikirjat syytä muuttaa sähköisiksi.

Ennen lain voimaantuloa tehtyihin kiinnityksen vahvistamista ja muuttamista sekä panttikirjan muodon muuttamista koskeviin hakemuksiin sovelletaan vanhan eli nyt vielä voimassa olevan lain säännöksiä. Ennen 1.1.2020 vanhan lain mukaisen kirjallisen panttikirjan luovuttamisella perustettuun panttioikeuteen sovelletaan samoin ennen 1.6.2017 voimassa olleita säännöksiä.

K. Kinanen
oikeusnotaari
assistentti

Lähteet:

HE 8/2016 vp
http://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/oikeudellisia_uutisia/kotimaiset_tietolahteet/uusista_kiinnityksista_annetaan_vain_sahkoisia_panttikirjoja.10131.news, 8.6.2016.
http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/valmisteilla/lakihankkeet/esine-jaymparistooikeus/sahkoistenpanttikirjojenkaytonedistaminen.html, 8.6.2016.
http://www.oikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2016/06/panttikirjatvainsahkoisinakesakuusta2017alkaen.html, 8.6.2016.
http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f804c305d, 8.6.2016.

Yhdistyslakia, yritys- ja yhteisötietolain 14 §:ää sekä uskonnonvapauslakia ollaan muuttamassa. Eduskunnalle 31.3.2016 annetun hallituksen esityksen yhtenä tavoitteena on parantaa yhdistysrekisteritietojen ajantasaisuutta ja oikeellisuutta. Yhdistysrekisterissä on nyt 137.000 yhdistystä, joista viranomaisen arvion mukaan 30.000–40.000 on lopettanut toimintansa. Viranomaisella ei kuitenkaan ole aikaisemmin ollut mahdollisuutta poistaa oma-aloitteisesti toimimattomia yhdistyksiä rekisteristä.

Lakiehdotuksen mukaan yhdistyslaissa toimimattomaksi yhdistykseksi oletetaan yhdistys, joka ei ole tehnyt rekisteri-ilmoitusta kahteenkymmeneen vuoteen eikä muutenkaan ole syytä olettaa yhdistyksen toiminnan jatkuvan. Yhdistysrekisteriä ylläpitävä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) voisi jatkossa poistaa omasta aloitteestaan tällaisen yhdistyksen rekisteristä. Yhdistyksen rekisteristä poistamisen uhasta kuulutetaan Virallisessa lehdessä ja samalla niitä kehotetaan ilmoittamaan toimintansa jatkumisesta kirjallisesti PRH:lle. Tekemällä selvityksen toimintansa jatkumisesta yhdistys voi torjua rekisteristä poistamisen.

Lainmuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2016 ja toimimattomien yhdistysten poistamiseen voitaisiin käytännössä ryhtyä alkuvuodesta 2017. PRH aloittaa yhdistysten poistamisen niistä noin 30.000 yhdistyksestä, jotka eivät ole tehneet ilmoituksia vuoden 1995 jälkeen. Aktiivisten yhdistysten on nyt syytä tarkistaa rekisteritietonsa Yhdistysnetti-tietopalvelusta. Vaikka yhdistys ei olisikaan antanut ilmoitusta vuoden 1995 jälkeen, ei rekisteristä poistamisen torjumiseksi tarvitse ryhtyä sinänsä tarpeettoman ilmoituksen tekemiseen. Riittävää on, että yhdistys varautuu antamaan selvityksen toimintansa jatkumisesta PRH:lle.

K. Kinanen
oikeusnotaari
assistentti

Yhdistysnetti-tietopalvelu http://yhdistysrekisteri.prh.fi/ryhaku.htx.

Lähteet:

HE 33/2016 vp.
http://oikeusministerio.fi/fi/index/valmisteilla/lakihankkeet/yhtiooikeus/toimimattomienyhdistystenrekisteripoisto.html, 7.6.2016.
https://www.prh.fi/fi/uutislistaus/2016/P_8301.html, 7.6.2016.
https://www.prh.fi/fi/asiakastiedotteet/2016/P_8221.html, 7.6.2016.