Päivä: 10.12.2014

Hallituksen esityksen 31/2014 mukainen arvonlisäverolain muutos romukaupan käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta tulee voimaan 1.1.2015 ja se koskee kaikkea romualan liiketoimintaa eräin edellytyksin.

Voimaantuleva muutos aiheuttaa myös romukaupan osapuolten välisessä laskutuksessa ja laskumerkinnöissä muutoksia.

Lähtökohtaisesti myyjä eli romun kerääjä myydessään tavaransa romukauppiaalle ja tämä edelleen tukkukauppiaalle on myyjäosapuoli laskunantovelvollinen.

Ostaja eli romukauppias voi kuitenkin tehdä laskun osapuolten välille jos siitä on erikseen sovittu ja jos on olemassa järjestely, jolla myyjä hyväksyy laskun. Tällaisessa tapauksessa voidaan katsoa, että laadittu lasku on myyjän antama. Myyjä vastaa kuitenkin aina laskun oikeellisuudesta.

Useimmiten lienee niin, että tavaraa vastaanottava romukauppias on laskun tähänkin saakka laatinut eikä menettelystä osapuolten välillä juurikaan ole ollut nähtävissä erityistä sopimusta tai hyväksymisjärjestelmää. Toisin on ollut romukauppiaan ja tukkukauppiaan välillä. Hyväksymisjärjestelmä on kuitenkin syytä luoda vaikka laskuun tehdyllä merkinnällä, jonka myyjä erikseen kuittaa allekirjoituksellaan. Näin hän tulee hyväksyneeksi menettelyn ja tarkastaneeksi laskun sisällön oman vastuuasemansa perusteella.

Muutoin osapuolten väliseen laskuun on merkittävä normaalin perustietojen lisäksi kummankin arvonlisäverotunniste eli Y-tunnus.

Laskussa on oltava maininta ”käännetty verovelvollisuus” ja siinä voi olla lisäksi viittaus ”AVL 8 d §”. Jos kyse olisi ulkomaalaisesta myyjästä tulee viittauksena olla ”AVL 9 §”.

Viittauksena voi olla myös ”direktiivi 2006/112/EY artikla 199”.

Olennaista on edelleen se, että ostajan laatiessa laskun edellä mainitun keskinäisen sopimuksen ja hyväksymismenettelyn perusteella tulee siinä olla merkintä ”itselaskutus”.

On oletettavaa, että kovinkaan moni laskutus- tai taloushallinnon ohjelma ei sellaisenaan aikaansaa käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta koskevan muutoksen edellyttämiä merkintöjä vaan ne vaativat elinkeinoharjoittajalta ohjelmistoon panostamista. Vastaavasti tilitoimistoyrittäjät joutuvat ohjelmistojaan tältä osin muokkaamaan. Asiaa tietysti helpottaa paikoin se, että vastaavat seikat ovat tulleet jo opetelluksi rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta käyttöön otettaessa.

– Tapio Kinanen

Harmaan talouden selvitysyksikkö antoi raportissaan 23.10.2013 varsin synkän kuvan Suomessa harjoitettavan romukaupan tasosta.

Selvitys perustui verotarkastushavainnoista vuosilta 2007-2012 kerättyihin tietoihin. Yhteenvetona todettiin, että romualan yrityksistä 76 % oli harmaan talouden kohteita, 28 %:lla oli verovelkaa, kaupassa käytettiin osin bulvaanijärjestelyjä, 97 %:iin tarkastetuista elinkeinonharjoittajista kohdistui Verohallinnon jatkotoimenpiteitä ja 30:ssa tapauksessa asia jatkui poliisin esitutkintana.

Tarkoituksena oli selvittää, mikä vaikutus olisi romukaupan käännetyllä arvonlisäverovelvollisuudella. Selvityksen mukaan sen piiriin toteutuessaan tulisi noin 15.000-17.000 yritystä vuosittain ja käännetty verovelvollisuus kasvattaisi verotuottoa 7-8 miljoonaa euroa vuodessa.

Hallituksen esityksen 31/2014 mukainen arvonlisäverolain muutos tulee voimaan 1.1.2015 ja se koskee lähtökohtaisesti kaikkea romualan liiketoimintaa eräin edellytyksin.

Myyjän tulee olla arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja, jonka toimialalla tai liiketoiminnan luonteella ei tässä kohden ole kuitenkaan merkitystä. Sen sijaan myyjän katsottaisiin lain soveltamisen kannalta sen piiriin kuuluvien tuotteiden myyjäksi myös yksittäisessä tai satunnaisessa myyntitapahtumassa ja myös silloin kun kyse on sivutuotteesta varsinaisen tuotteen valmistamisen rinnalla.

Ostajan on oltava samoin arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja eikä liiketoiminnan muulla luonteella ei ole asiassa merkitystä. Käännetty verovelvollisuus tulee siten sovellettavaksi kahden sellaisenkin arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkityn elinkeinoharjoittajan välillä, jotka eivät harjoittaisi romukauppaa kuin satunnaisesti.

Käännetty arvonlisäverovelvollisuus koskee rautapohjaista romua ja harkkoja sekä epäjaloja metalleja ei kuitenkaan epäjaloista metalleista sulatettuja ja valettuja harkkoja. Laki ei koske toimivia tai korjauskelpoisia koneen tai laitteen tai ajoneuvon osia eikä sekajätettä, jossa epäjalot metallit ovat yhdistyneinä muuhun materiaaleihin eikä jalometalleja.

Säännöksen taustana on neuvoston direktiivi 2006/112/EY ja tämä olisi antanut mahdollisuuden säätää käännetty arvonlisäverovelvollisuus koskemaan laaja-alaisesti uudelleen käyttöön soveltumattoman käytetyn materiaalin, teollisuus- ja muun jätteen, kierrätyskelpoisen jätteen, osittain käsitellyn jätteen, romun sekä tiettyjen tavaroiden luovutukset ja palvelujen suoritukset. Nyt voimaan tuleva säännös koskee ainakin tässä vaiheessa vain edellä mainittua metalliromua, ei esim. muovi-, paperi- ja lasijätettä.

Voimaantuleva säännös ei miltään osin koske sellaista liiketapahtumaa, jossa myyjä tai ostaja on yksityishenkilö.

Hallituksen esityksen perusteluissa esitetään, että käännetty arvonlisäverojärjestelmä vaikeuttaisi epärehellisesti toimivien romukauppa-alan yrittäjien toimintaa. Verojärjestelmällä pyritään poistamaan ongelmakohtina olleet monipolviset bulvaanijärjestelyt, salattu myynti ja kuittikauppa.

Arvonlisäveron tuoton kasvuksi arvioidaan edelleen n. 7-8 miljoonaa euroa.

Verohallinto katsoo, että muutoksen käyttöönoton vaatima ohjeistus edellyttää 5-10 henkilötyövuoden kohdentamista käännettyyn arvonlisäverovelvollisuuteen liittyviin tehtäviin. Uudistus lisää myös tullin työmäärää.

Romualan toimijoille on arvioitu aiheutuvan n. 200.000 euron hallinnollisten kustannusten lisäys, joka johtuu laskenta- ja laskutusjärjestelmien sekä henkilöstön kouluttautumisesta aiheutuvista kuluista.

Arviota voi perustellusti pitää liian alhaisena ja todellisuudessa kustannukset tulevat olemaan suurempia. Hallituksen esityksen laskelma perustuu siihen, että alalla on n. 15.000-17.000 toimijaa ja näistä vain 650 olisi varsinaista romualan toimijaa. Kun verokertymäodotukset ovat periaatteessa suuremmat kuin rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönoton yhteydessä olivat, ei ole oletettavaa, että lopullisia varteenotettavia toimijoita olisi vain 650  vaan kokonaismäärästä varmasti toimintaansa joutuu terävöittämään moni muukin elinkeinonharjoittaja.

– Tapio Kinanen