Kuukausi: lokakuu 2014

Rakentamisen uudet velvoitteet ovat seurausta eduskunnan hyväksymästä lakipaketista, jonka tavoitteena on torjua harmaata taloutta.

Rakentamisen tiedonantovelvollisuus astui voimaan 1.7.2014.

Seuraavaksi yritän vastata kysymyksiin:

  • Mitä pitää ilmoittaa?
  • Minne pitää ilmoittaa?
  • Mihin mennessä pitää ilmoittaa?
  • Miten ilmoitetaan?

Rakentamisen ilmoitusvelvollisuus koskee:

  • yrityksiä toimialasta riippumatta, kuntia, asunto-osakeyhtiöitä, yhdistyksiä, valtiota ja kaikkia jotka rakentavat tai rakennuttavat.

Urakkatietojen ilmoitus tarkoittaa sitä, että työn tilaaja ilmoittaa verottajalle keneltä työ on tilattu ja mihin hintaan. Toisin sanoen vain tilattu työ pitää ilmoittaa, itse tehdystä työstä ei itse tarvitse tehdä ilmoitusta. Ilmoitettavia töitä ovat arvonlisäverolain mukaiset rakentamispalvelut, rakennustelineiden pystytys- ja purkutyöt sekä työvoiman vuokraus vastaaviin töihin.

Urakkatietoja ei tarvitse antaa, mikäli urakkasopimuksen suuruus on enintään 15.000 euroa ilman arvonlisäveroa. Mikäli em. summa ylittyy ennen työn valmistumista, on siitä annettava ilmoitus siitä kuukaudesta alkaen, kun ylityksen tiedetään tapahtuvan, tai sen on jo tapahtunut. Urakkasopimusten tarkoituksenmukainen pilkkominen alle 15.000 euron suuruisiin osiin ei ole sallittua.

Työntekijätiedot ilmoittaa työmaan päätoteuttaja. Päätoteuttajana voi toimia pääurakoitsija, rakennuttaja tai työmaalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja.

Työmaalla toimivat yritykset ja yksityishenkilöt ilmoittavat tietonsa päätoteuttajalle, joka taas ilmoittaa tiedot työntekijöistä verottajalle. Ammatinharjoittaja antaa omat tietonsa.

Ilmoitus tehdään yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä. Yhteinen rakennustyömaa syntyy, kun tehdään rakennustyötä ja työmaalla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja. Kaikki yhteisellä rakennustyömaalla työtä tehneet henkilöt tulee ilmoittaa.

Tietoja ei tarvitse antaa, jos työmaakohtaisesti hankkeen kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa on enintään 15.000 euroa. Hankkeen kokonaisarvoa laskettaessa otetaan huomioon vain rakennuttajan ulkopuoliselta tilaamien palveluiden arvo, ei rakennuttajan oman henkilökunnan palkkakustannuksia.

Tiedot on annettava verohallinnolle viimeistään kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden viidenteen päivään mennessä. Eli esimerkiksi helmikuun tiedot on annettava huhtikuun viidenteen päivään mennessä.

 Ilmoittaminen on mahdollista ainoastaan sähköisesti, joko Ilmoitin.fi- tai Suomi.fi –palvelun kautta.

– Jaana Mäkinen & Tapio Hänninen

Verovelkarekisteriin merkitään 1.12.2014 alkaen yritysten, elinkeinonharjoittajien ja elinkeinotoimintaa harjoittavien kuolinpesien verovelat mikäli ne ylittävät 10.000 euroa.

Ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntinä rekisteröidään tieto siitä, onko yritys laiminlyönyt arvonlisäveroa tai ennakonpidätystä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja koskevan ilmoituksen antamisen 6 kuukauden aikana.

Verotilillä olevaa verovelkaa ei merkitä rekisteriin ennen kuin se on poistettu verotililtä perintätoimia varten. Muutoin rekisterimerkinnän tekeminen edellyttää, että yritystä on muistutettu laiminlyönnistä.

Verovelan määrää todettaessa varsinaiseen pääomaan lisätään maksulaiminlyönnin perusteella suoritettavat muut seuraamukset mutta ei juoksevaa viivekorkoa. Sen sijaan verotilille laskettava viivästyskorko merkitään rekisteriin. Tämä johtuu siitä, että korko on verotilille kertynyt ennen kuin maksuvelvoite poistetaan verotililtä perintätoimenpiteitä varten.

Verovelkarekisteriin merkitty tieto poistetaan viivytyksettä sen jälkeen, kun verovelka on joko kokonaan maksettu tai lyhennetty siten, että velan kokonaismäärä verotilille kertyvine korkoineen on alle 10.000 euroa.

Verovelvollinen voi tehdä myös verohallinnon kanssa maksujärjestelysopimuksen ja tällöin sopimuksen kohteena oleva veron määrä poistetaan verovelkarekisteristä.

Maksujärjestelyä ei kuitenkaan voi tehdä, jos verot ovat jo ehtineet ulosottoon perittäväksi, yrityksellä on edelleen lakisääteisiä veroilmoituksia antamatta tai yhteisön erääntyneitä ennakkoveroja on maksamatta. Maksujärjestelyä ei myös voi tehdä jos aikaisemmin tehdyn maksujärjestelyn veroja on edelleen maksamatta. Ennakkoveroista ei ylipäätänsäkään voi tehdä maksujärjestelyä vaan silloin on haettava ennakkoveron muutosta.

Maksujärjestely raukeaa, mikäli yritys ei pysy sovitussa maksujärjestelyn aikataulussa, järjestelyn aikana syntyy uutta verovelkaa tai yritys laiminlyö lakisääteisten ilmoitusten antamisen määräaikana.

Ulosottomiehen kanssa tehty maksusopimus ei tarkoita maksujärjestelyä verovelkarekisteriä koskevien säännösten tarkoittamalla tavalla.

Myöskään sillä seikalla, että yritys on valittanut maksuunpannusta verosta ja asia on ratkaisematta, ei ole merkitystä verovelkarekisterin tietosisällölle.

Maksujärjestelyn rauetessa verohallinto lähettää maksamatta jääneet verot ulosottoon ja voi ryhtyä muihin perintätoimiin, kuten vaatia konkurssimenettelyn aloittamista. Ulosottoviraston kanssa voi yleensä tehdä maksusopimuksen veron maksamisesta mutta sillä ei ole vaikutusta verovelkaresteriin.

Edellä mainittu verotuksen muutoksenhaku ei estä verovelkarekisterin merkintää ellei muutoksenhaun yhteydessä ole haettu ja saatu valituksen kohteena olevan veron täytäntöönpanokieltoa. Tällöinkin välttämättä kyse ei ole automaattisesta verovelkarekisterin merkinnän poistamisesta vaan joudutaan laskemaan vähennyksenä se osuus, jota täytäntöönpanokielto koskee ja jos jäljelle jäävä veron määrä ylittää 10.000 euroa ei verovelkarekisterin merkintään tule muutosta.

Kaiken kaikkiaan verovelkarekisteristä poistuminen sinne joutumisen uhan ilmaannuttua tai jo merkinnän tekemisen jälkeen vaatii verovelvolliselta aktiivisia lyhyisiin määräaikoihin sidottuja toimenpiteitä, joissa usein on syytä käyttää ulkopuolista asiantuntijaa.

– Tapio Kinanen

Verohallinto on  aloittanut verovelkarekisterin käyttöönottoa 1.12.2014 edeltävät tiedonannot kaikille niille yritysasiakkaille, joilla on tällä hetkellä verovelkaa. Rekisteriin merkittävän verovelan vähimmäismäärä on 10.000 euroa mutta ennakkoilmoitus tulee kuitenkin kaikille yritysasiakkaille riippumatta veron määrästä ja siitä milloin verovelka on syntynyt.

Verohallinto on ohjeissaan todennut, että ilmoituksen saaminen ei aiheuta mitään toimenpiteitä sellaisten yritysasiakkaiden kohdalla, joilla maksamatta olevan veron määrä on alle 10.000 euroa. On todennäköistä, että verohallinnon asiakaspalvelu saa tästä huolimatta huolestuneiden yritysasiakkaiden tiedusteluita tilanteista, joissa verovelkaa ei enää olekaan ilmoituksen saapuessa tai se on alle 10.000 euroa.

Verovelkarekisterin tavoitteena on lisätä yhteiskunnallista avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja sitä kautta poistaa harmaata taloutta. Hallituksen esityksessä todetaan, että tavoitteena on helpottaa tilaajavastuulain tilaajille asettamien velvoitteiden täyttämistä ja laajentaa verovelkatietojen käyttöä harmaan talouden torjunnan välineenä.

Rekisterin luomisella katsotaan olevan myös yleisempi harmaan talouden torjuntaan liittyvä vaikutus siten, että se estäisi laiminlyöntejä ja heikentäisi harmaan talouden toimijoiden toimintaedellytyksiä.

On myös mahdollista, että perinnän myöhemmässä vaiheessa julkaistaan tiedot Kauppalehdessä, Taloussanomissa ja Virallisessa lehdessä. Tällöin julkaistaan verovelallisen nimi ja verovelan määrä.

Tämän taas katsotaan olevan yleinen kannustin yrityksille täyttää maksuvelvoitteensa ja tavoitteena tuntuu olevan, että näin lisättäisiin myös verotuloja  harmaan talouden ulkopuolella.

Verovelkarekisteri koskee kaikkia sellaisia elinkeinonharjoittajia, joiden verovelat ylittävät 10.000 euroa tai joiden kausiveroilmoituksissa on laiminlyöntejä viimeisten kuuden kuukauden ajalta.

Yritysten tiedot ovat julkisia ja niihin on pääsy kenellä hyvänsä. Toiminimellä toimivan elinkeinonharjoittajan ja elinkeinotoimintaa harjoittavan kuolinpesän verovelkatietoja voivat katsoa vain Katso-tunnisteella tunnistautuneet käyttäjät. Tällöinkin tietoja saa katsoa vain tilaajavastuulain- ja hankintalain mukaisiin tarkoituksiin.

– Tapio Kinanen

Asianajotoimistolle avattiin oma blogi. Blogissa käsitellään mm. verolainsäädäntöä ja kirjanpidon erityiskysymyksiä.

Toimiston yhteydessä toimii myös Tilipalvelu Ardano, jolle avasimme myös oman blogin. Tilitoimiston blogissa on tarkoitus käsitellä ajankohtaisia asioita liittyen mm. taloushallintoon, verotukseen ja kirjanpitoon.

Tilitoimiston blogi löytyy osoitteesta: http://www.tilipalveluardano.fi/blogi

– Tapio Hänninen